Havukosken kaupunginosassa yli 55 % asukkaista on vieraskielisiä – esimerkki Helsingin seudun nopeasta väestörakenteen muutoksesta.
Vieraskieliset äidinkielen mukaan
Väestöpyramidi taustan mukaan
Tukiriippuvuus alkuperän mukaan
Suuret pakolaislähtömaat: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria · Lähi-itä: Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ilman suuria pakolaislähtömaita, mukaan lukien Keski-Aasia · Itä-Eurooppa: Itä-Euroopan maat · Länsimaat: EU/ETA, Pohjois-Amerikka, Australia ja vastaavat · Muut ulkomaat: Kaikki muut ulkomaalaistaustaiset
Taloudellinen panos syntyperäryhmittäin
Suuret pakolaislähtömaat: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria · Lähi-itä: Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ilman suuria pakolaislähtömaita, mukaan lukien Keski-Aasia · Itä-Eurooppa: Itä-Euroopan maat · Länsimaat: EU/ETA, Pohjois-Amerikka, Australia ja vastaavat · Muut ulkomaat: Kaikki muut ulkomaalaistaustaiset
Työttömyysaste kansalaisuuksittain
Osuus työvoiman ulkopuolella kansalaisuusryhmän mukaan
Rikosaste kansalaisuuksittain
Nettomaahanmuutto syntymämaan mukaan
Maahanmuuttoviraston päätökset
Lähteet ja huomiot
Tietopankki
Tämä sivu kokoaa julkisia tilastoja, tutkimusta ja lähdeaineistoa maahanmuutosta, kotoutumisesta, rikollisuudesta, hyvinvoinnista ja väestörakenteesta. Aineisto on tarkoitettu politiikan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun, ei yksilöiden tai ihmisryhmien arviointiin. Maahanmuuttajat ovat suuri ja hyvin moninainen joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilaiset taustat ja muuttosyyt. Sivusto ei pyri luonnehtimaan koko ryhmää, vaan tuomaan esiin tiettyjen maahanmuuton muotojen osin kielteisiä vaikutuksia.
🇫🇷 Ranska
mafrance.app on ranskalainen sivu, joka dokumentoi maahanmuuttoon liittyviä tapauksia interaktiivisella kartalla – konseptiltaan vastaava kuin tämä sivusto. Se havainnollistaa, miten paljon pidemmälle sama kehitys on jo edennyt Ranskassa: tapauksia on kerätty tuhansittain ympäri maan, ja niiden tiheys kuvastaa ilmiön laajuutta. Suomi on kehityksessä selvästi jäljessä, mutta tilastot ja tapaukset osoittavat saman suunnan.
🇸🇪 Ruotsi
migrationskartan.se on ruotsalainen sivusto, joka kartoittaa maahanmuuttoon liittyviä tapahtumia ja tilastoja Ruotsissa. Ruotsi on ottanut Suomeen verrattuna huomattavasti enemmän maahanmuuttajia suhteessa väkilukuunsa, ja sen seuraukset – rikollisuus, segregaatio, sosiaaliturvajärjestelmän kuormittuminen – ovat Suomessa vasta kehityksen alkuvaiheessa. Ruotsin esimerkki toimii ennakkovaroituksena siitä, mihin sama politiikka johtaa.
la.stnight.in on sivusto, joka dokumentoi maahanmuuttoon liittyviä tapauksia Ruotsissa – konseptiltaan vastaava kuin tämä sivusto. Ruotsi on ottanut Suomeen verrattuna huomattavasti enemmän maahanmuuttajia, ja tapausten kirjo antaa konkreettisen kuvan siitä, miten sama kehitys etenee lähimmässä naapurimaassamme.
demografie-europa.eu on saksalainen väestöntutkimusportaali, joka tarjoaa interaktiivisia karttoja väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja ikärakenteesta ympäri Eurooppaa aluetasolla. Kartat visualisoivat, miten maahanmuutto muokkaa Euroopan maiden ja alueiden demografista koostumusta, ja antavat koko maanosan kattavan perspektiivin Suomessakin nähtäville kehityskuluille.
🇬🇧 Iso-Britannia
Vuoden 2021 väestölaskennan interaktiivinen kartta (ONS), joka osoittaa valkoisen brittiväestön (englanti, wales, skotlanti, pohjoisirlanti) osuuden alueittain. Havainnollistaa kantaväestön vähentymisen ja vähemmistöaseman suurissa kaupungeissa kuten Lontoossa, Leicesterissä ja Birminghamissa.
Migration Central (Centre for Migration Control) on brittiläinen Substack-julkaisu, joka seuraa maahanmuuton vaikutuksia Britanniassa tilastoihin ja yksittäistapauksiin nojaten. Käsittelee mm. etuuksien käyttöä, NHS-rekisteröintejä, pidätyksiä ja laittomia kanaalinylityksiä. Sivustolta on koottu merkittävä osa tietopankin Britannian tapausaineistosta.
🇪🇸 Espanja
datosinmigracion.es on espanjalainen demografinen alusta, joka visualisoi ulkomaalaistaustaisen väestön jakautumisen Espanjassa interaktiivisena karttana. Data kattaa vuodet 1998–2025 ja on suodatettavissa lähtömaan, maakunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Espanja on yksi Euroopan nopeimmin maahanmuuttoa vastaanottavista maista – seksuaalirikosten merkittävä kasvu (+332 % vuosikymmenessä) on dokumentoitu EU:n virallisissa Eurostat-tilastoissa.
🇳🇱 Alankomaat
Nederland in Beeld kokoaa virallisia tilastoja maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista Alankomaissa. Sivusto esittää päivittäin päivitettyjä lukuja vankiloista, sosiaaliturvan käytöstä, epäilyistä, asuntojonosta ja kustannuksista – lähteenä CBS StatLine, IND, COA ja tuomioistuintietokannat. Alankomaat on yksi Euroopan parhaiten tilastoituja esimerkkejä siitä, mihin massamaahanmuutto johtaa.
🇳🇴 Norja
Norjan tilastoviraston (SSB) interaktiivinen kartta maahanmuuttajataustaisten osuudesta kunnittain. Havainnollistaa alueellisen jakautumisen – Oslon seutu on selvästi korkein – ja antaa pohjoismaiset mittasuhteet sille, mihin kehitys Suomessa on menossa.
🇩🇰 Tanska
Tanskan tilastoviraston (Danmarks Statistik) virallinen tilasto-osio maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään. Sisältää väestökehityksen, lähtömaiden ja asuinalueiden tiedot. Tanska on yksi Pohjoismaista, joka on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa voimakkaimmin – tilastot osoittavat syyn.
Tanskan tilastoviraston interaktiivinen kartta maahanmuuttajataustaisten osuudesta kunnittain. Havainnollistaa alueellisen keskittymisen ja väestönmuutoksen epätasaisen jakautumisen Tanskassa.
🇦🇹 Itävalta
Statistik Austrian virallinen interaktiivinen atlas visualisoi väestön kansalaisuusjakauman Itävallassa alueittain. Kartta perustuu viralliseen väestörekisteridataan ja havainnollistaa, miten ulkomaalaistaustainen väestö on jakautunut Wieniin ja muihin kaupunkikeskuksiin. Itävalta vastaanotti 2010-luvulla suuren määrän turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa – tilastot tarjoavat vertailukohdan Suomelle.
🇩🇪 Saksa
messerinzidenz.de on saksalainen sivusto, joka dokumentoi puukkohyökkäyksiä ja teräaserikollisuutta Saksassa tapauskohtaisella kartalla. Sivusto kerää tapauksia uutislähteistä ja visualisoi niiden maantieteellisen jakautumisen. Teräaserikokset ovat Saksassa merkittävästi yleistyneet maahanmuuton kasvun myötä.
Saksalaisen liittotilastoviraston (Destatis) virallinen interaktiivinen kartta, joka näyttää maahanmuuttajataustaisten osuuden piireittäin (Landkreis). Saksa vastaanotti yli miljoona turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016 ja siellä on ylivoimaisesti EU:n suurin maahanmuuttajaväestö – alueellinen jakautuminen havainnollistaa massamaahanmuuton pitkän aikavälin demografiset seuraukset.
demografie-europa.eu on saksalainen väestöntutkimusportaali, joka tarjoaa interaktiivisia karttoja väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja ikärakenteesta ympäri Eurooppaa aluetasolla. Kartat visualisoivat, miten maahanmuutto muokkaa Euroopan maiden ja alueiden demografista koostumusta, ja antavat koko maanosan kattavan perspektiivin Suomessakin nähtäville kehityskuluille.
Väestön muutos
Suomen ja Euroopan väestörakenne muuttuu maahanmuuton ja syntyvyyserojen vetämänä nopeammin kuin julkinen keskustelu antaa usein ymmärtää. Alla olevat tilastot näyttävät muutoksen mittakaavan Suomessa ja vertailun muuhun Eurooppaan.
Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut noin 37 600 hengestä (1990) yli 660 800 henkeen (2025). Valtaosa kasvusta on edelleen ulkomailla syntyneitä, mutta myös Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten (toinen polvi) määrä on kasvanut nopeasti ja ylitti 100 000 hengen rajan vuonna 2025.
Tilastot-sivu: Väestörakenteen muutos
Suomi
- Vuodet 2000–2025 ovat Tilastokeskuksen toteutunutta väestötilastoa. Vuodesta 2025 eteenpäin (katkoviivalla merkitty) kaavio jatkaa nykyistä hedelmällisyyttä, kuolleisuutta ja nettomaahanmuuttoa muuttumattomina eteenpäin – se näyttää, mihin nykyinen kehitys johtaisi, jos se jatkuisi samanlaisena. Kyseessä ei ole Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste.
- Laskelma yhdistää viisi Tilastokeskuksen aineistoa: ikäjakauma taustaryhmittäin, kokonaishedelmällisyysluku taustaryhmittäin, koko väestön hedelmällisyyden ikäjakauma, elinajanodote-käyrä sekä nettomaahanmuutto.
- Maahanmuuttajien ikäjakauma perustuu Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastoon ensimmäisistä oleskeluluvista vuosilta 2021–2025: noin 18 % alle 14-vuotiaita, 4 % 14–17-vuotiaita, 51 % 18–34-vuotiaita, 27 % 35–64-vuotiaita ja alle 1 % yli 65-vuotiaita.
- Hedelmällisyys jaetaan ikäryhmiin koko väestön ikäjakauman mukaan (ei taustaryhmäkohtaisesti), skaalattuna kummankin ryhmän omaan kokonaishedelmällisyyslukuun (suomalaistaustaiset 1,23 ja ulkomaalaistaustaiset 1,39 vuonna 2024).
- Kuolleisuudessa käytetään koko väestön yhteistä elinajanodote-käyrää, koska syntyperäkohtaista kuolleisuustilastoa ei julkaista.
- Nettomaahanmuutto pidetään vakiona vuosien 2019–2023 keskiarvossa (n. 30 900 henkeä vuodessa).
- Tilastokeskus luokittelee lapsen suomalaistaustaiseksi heti, kun ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Koska sekaparisuhteiden yleisyydestä ei ole saatavilla tilastoa, malli ei tee tätä uudelleenluokittelua vaan pitää jokaisen lapsen äidin taustaryhmässä – todellinen kehitys olisi siis todennäköisesti hitaampaa kuin kaavio näyttää.
- Koska kaikki nykyarvot pidetään vakiona koko aikajänteen ajan, kaavio kuvaa nykytrendien jatkumista – ei ennustetta siitä, mitä tulevaisuudessa todella tapahtuu.
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto julkaisivat elokuussa 2023 ennusteen Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä vuosille 2022–2040. Kaavion luvut ovat raportin liitetaulukosta, joka kattaa koko Uudenmaan. Ennusteen mukaan vieraskielisten yhteismäärä kasvaisi noin 53 000:sta (2000) yli 554 000:een (2040) – yli kymmenkertaiseksi. Suurin ryhmä, muut Aasian kielet, kasvaisi 7 474:stä 121 641:een. Ryhmään kuuluvat Aasiassa Lähi-idän ulkopuolella puhutut kielet; suurimpia ovat kiina, vietnam, thai, filipino (tagalog), nepali ja bengali. Lähi-idän kielet, kuten arabia ja persia, ovat omassa ryhmässään yhdessä Pohjois-Afrikan kielten kanssa. Toteutunut väestötilasto ulottuu vuoteen 2021 asti; kaikki vuodesta 2022 eteenpäin – myös jo kuluneet vuodet – on raportin omaa ennustetta, ei mitattua tilastoa. Pystyviiva merkitsee raportin julkaisuvuotta 2023. Toteutunut väestönkehitys vuosina 2022–2025 on jo ylittänyt raportin ennusteet, koska maahanmuutto Suomeen on ollut näinä vuosina ennätyksellisen suurta.
Ulkomaalaistaustainen väestö painottuu selvästi suomalaistaustaista nuorempiin ikäluokkiin – 35–39-vuotiaissa heitä on 12,2 % koko ryhmästä, kun suomalaistaustaisista saman ikäisiä on vain 6,0 %. Tämän vuoksi ulkomaalaistaustaisten väestöosuus jatkaisi kasvuaan jonkin verran myös ilman uutta maahanmuuttoa, kun taas suomalaistaustainen väestö keskittyy vanhempiin ikäluokkiin eikä kasva omalla väestönlisäyksellään. Suomen väestönkasvu on nykyisin käytännössä kokonaan maahanmuuton varassa, ja ikärakenteiden ero vain nopeuttaa väestörakenteen muutosta.
Syntyvyys ja hedelmällisyys
Syntyvyys ohjaa väestörakenteen muutosta maahanmuuton rinnalla. Molempien ryhmien hedelmällisyys on laskenut jyrkästi: suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku putosi 1,77:stä (1990) 1,23:een (2024) ja ulkomaalaistaustaisten 2,61:stä 1,39:ään – ero on kaventunut mutta ei kadonnut. Koska ulkomaalaistaustainen väestö on nuorta ja kasvaa, sen osuus vastasyntyneistä kasvaa silti nopeasti: 1,3 % (1990) → 17,9 % (2024), selvästi yli väestöosuuden.
Ulkomaalaistaustaisten äitien osuus vastasyntyneistä on 14-kertaistunut vuodesta 1990. Samaan aikaan syntyneiden kokonaismäärä on pudonnut 65 500:sta 43 700:aan, ja suomalaistaustaisille äideille syntyi 2024 enää 35 900 lasta (64 700 vuonna 1990).
Artikkeleita väestön muutoksesta Suomessa
Ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 (11,7 % väestöstä) vuoden 2025 lopulla. Prof. Matti Virénin laskelmien mukaan nykyisellä kasvuvauhdilla heitä olisi vuonna 2060 peräti 11,8 milj. – enemmän kuin suomalaistaustaisia (arv. 4,5 milj.).
Espoon Kirstin koulussa 92 % noin 450 oppilaasta on vieraskielisiä, ja koulussa puhutaan 55 eri äidinkieltä (yleisin albania, sen jälkeen englanti). Koko Espoossa noin 32 % oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja kahdeksassa espoolaiskoulussa vieraskielisten osuus ylittää 50 %. Rehtorin mukaan monikulttuurisuus on koululle rikkaus, mutta hän kertoo myös, että kun vieraskielisten lasten osuus ylitti 40–50 %, suomenkieliset huoltajat alkoivat harkita lapsen siirtämistä toiseen kouluun.
Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai 14 168 ulkomaalaista — kaikki aikojen ennätys, +23 % edellisestä vuodesta. Suurin ryhmä oli irakilaiset (14 % kokonaismäärästä). Kansalaistaminen tiukentui samaan aikaan: vaadittava asumisaika pidennettiin 5:stä 8 vuoteen.
Helsingin Sanomat julkaisi laskelman, jonka mukaan nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläisten määrä voisi pudota nykyisestä noin 5 miljoonasta alle miljoonaan vuoteen 2113 mennessä nykysyntyvyydellä (1,25). Kyseessä oli Heikki Bergholmin ajatuskoe, ei tieteellinen tutkimus, ja se perustui vuoden 2022 syntyvyystietoon (~38 600 vauvaa kantaväestölle) ja muuttumattomana pidettyyn 81 vuoden elinajanodotteeseen.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2021 (keskiskenaario): vieraskielisten osuus kasvaa nykyisestä noin 11–12 %:sta arviolta 18–20 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Koska vuosien 2022–2025 toteutunut nettomaahanmuutto on ylittänyt ennusteen perusskenaarioarvon merkittävästi, todellinen osuus voi olla korkeampi.
Itsenäinen tilastosivu Suomen väestönmuutoksista. Erillinen palvelu – ei osa tätä sivustoa.
Eurooppa
Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noussut nopeasti useimmissa Länsi-Euroopan maissa viimeisen 15 vuoden aikana. Esimerkiksi Saksassa osuus nousi 12,0 %:sta 20,5 %:iin ja Ruotsissa 14,3 %:sta 20,8 %:iin vuosina 2010–2025. Kreikka on poikkeus, jossa osuus pysyi ennallaan.
Väestön muutos leimataan toisinaan salaliittoteoriaksi. Nimityksestä riippumatta väestötilastot osoittavat merkittävää väestörakenteen muutosta.
Muslimien väestönkehitys
Pew Research Centerin maakohtainen taulukko arvioi Suomen muslimiosuudeksi 2,7 % vuonna 2016. Vuoden 2050 skenaariot ovat 4,2 % ilman uutta muuttoliikettä, 11,4 % keskiskenaariossa ja 15,0 % korkean muuttoliikkeen skenaariossa. Nykyarviot vaihtelevat, mutta väite pysyvästi pienestä väestöosuudesta ei saa tukea Pewin mallista.
Suomi
- Rekisteröityjen islamilaisten yhdyskuntien jäseniä: noin 20 876 (0,37 % väestöstä).
- Arvio todellisesta muslimien lukumäärästä: 120 000–130 000 — moninkertainen rekisterilukuun nähden.
- Suurimmat muslimiyhteisöt: Helsingin seutu, Turku, Tampere.
- Muslimit ovat Suomessa nopeimmin kasvava uskonnollinen ryhmä.
Kansainvälinen
- Pew arvioi Euroopan muslimiväestön olleen 25,8 miljoonaa vuonna 2016 eli 4,9 % väestöstä.
- Ilman uutta maahanmuuttoa muslimiosuus nousisi silti 7,4 %:iin vuoteen 2050 mennessä ikärakenteen ja syntyvyyden vuoksi.
- Keskiskenaariossa osuus olisi 11,2 % ja korkean muuttoliikkeen skenaariossa 14,0 % vuonna 2050.
- Vuosina 2010–2016 Eurooppaan tulleista muuttajista arviolta 53 % oli muslimeja; pakolaisiksi hyväksytyistä tai hyväksyttäviksi arvioiduista 78 % oli muslimeja.
- Muslimien mediaani-ikä oli 30,4 vuotta ja ei-muslimien 43,8 vuotta; musliminaisten kokonaishedelmällisyys oli 2,6 lasta ja ei-muslimien 1,6 lasta.
- Suomi-skenaario: Pew arvioi muslimiosuudeksi 2,7 % vuonna 2016; vuodelle 2050 nollamuutto 4,2 %, keskiskenaario 11,4 % ja korkea skenaario 15,0 %.
Kokoelma arvioita ja uutisia muslimien väestöosuuden kasvusta eri Euroopan maissa. Luvut ovat lähteidensä mukaisia arvioita ja projektioita – osa akateemisia, osa uutis- tai näkökulmamediaa – ja tulokset riippuvat voimakkaasti syntyvyys- ja muuttoliikeoletuksista. Perusteellisin näistä on yllä esitetty Pew Research Centerin Euroopan laajuinen skenaario.
The European Conservative referoi hollantilaisdemografi Jan Lattenin arviota: muslimien määrä kasvaisi nykyisestä noin miljoonasta (n. 6 %) 3–4 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä (n. 20 % 20 miljoonan väestöstä). Arvio olettaa muuttoliikkeen jatkuvan nykytahdilla; kyseessä on yksittäisen asiantuntijan projektio, ei virallinen ennuste.
Jerusalem Post: Norjan kirkon jäsenosuus laski 85 %:sta (1994) 62 %:iin (2024). Islamilaisten yhdyskuntien rekisteröity jäsenmäärä kasvoi 72 000:sta (2006) arviolta yli 197 000:een (2025), noin +174 %.
Hyphen: Euroopan muslimiväestö on kantaväestöä nuorempi ja korkeamman syntyvyyden ryhmä, mikä hidastaa väestön ikääntymistä ja kasvattaa muslimien osuutta myös ilman uutta muuttoliikettä – sama mekanismi kuin Pewin nollamuuttoskenaariossa.
Vertaisarvioitu artikkeli (Pierre & Alexandra Rostan, PSU Research Review 2019) projisoi wavelet-menetelmällä muslimienemmistön 13 Euroopan maahan vuosina 2085 (Kypros) – 2215 (Liettua), mm. Ruotsi 2125, Ranska 2135, Britannia 2180. Oletuksina korkeampi syntyvyys (~1 lapsi enemmän/nainen) ja vuoden 2017 muuttotaso (n. 706 000 turvapaikanhakijaa/v, 86 % muslimeja). Kirjoittajat itse korostavat, että 200 vuoden ekstrapolointi on erittäin epävarma ja herkkä politiikka- ja muuttoliikemuutoksille.
SWI swissinfo.ch Pewin dataan nojaten: Sveitsin muslimiväestö oli 6,1 % (500 000) vuonna 2016. Nollamuutolla osuus nousisi 8,2 %:iin (660 000) vuoteen 2050 mennessä, keskiskenaariossa 10,3 %:iin (1 140 000) ja korkealla muutolla 12,9 %:iin (1 500 000). Muslimit ovat keskimäärin 13 vuotta muita eurooppalaisia nuorempia; Pew oletti hedelmällisyysluvuksi 2,1 muslimeilla ja 1,5 muilla.
Kotoutuminen
Kotoutumisen onnistumista voi mitata monesta suunnasta: kotouttamistoimien vaikuttavuudella, koulutustuloksilla, asuinalueiden eriytymisellä, puolison valinnalla ja yhteiskunnallisten velvollisuuksien jakautumisella. Mittarista riippumatta erot taustaryhmien välillä ovat suuria ja kaventuvat hitaasti.
Kotouttamisen kustannukset ja vaikuttavuus
Kotouttamiseen käytetään Suomessa satoja miljoonia euroja vuodessa – valtaosin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamina korvauksina sekä kotoutumiskoulutuksena ja -suunnitelmina. Keskeinen kysymys on, kuinka paljon rahasta on hyötyä: tutkimusnäytön mukaan yksittäiset matalan kustannuksen toimet ovat kustannustehokkaita, mutta kotoutumisen lopputulokset – työllisyys ja kielitaito – ovat kansainvälisesti vertaillen yhä heikkoja.
Suomi
- Kotouttamisen julkinen rahoitus koostuu pääosin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamista korvauksista sekä kotoutumiskoulutuksesta ja -suunnitelmista. Valtion talousarvion korvaukset kotoutumisen edistämiseen olivat noin 279 milj. € (2023) ja noin 384 milj. € (2024); pelkkiä kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton ja kotoutumisen korvauksia maksettiin kunnille noin 137 milj. € vuonna 2020.
- Laskennallinen korvaus kunnalle oli 6 845 €/v alle kouluikäisestä (0–6 v.) ja 2 300 €/v 7 vuotta täyttäneestä (2024), maksettuna 3 vuodelta – kiintiöpakolaisista 4 vuodelta.
- Vaikuttavuus: VATT:n mukaan yksilöllisen kotoutumissuunnitelman saaminen nosti maahanmuuttajan kymmenen vuoden ansiotuloja keskimäärin yli 20 000 € ja vähensi maksettuja tulonsiirtoja noin 8 000 € – työtulot kasvoivat 47 % käytännössä ilman lisäkustannuksia (Sarvimäki & Hämäläinen; VATT).
- Yksittäinen matalan kustannuksen toimi on siis osoittautunut kustannustehokkaaksi, mutta kotoutumisen lopputulokset – työllisyys ja kielitaito – ovat kansainvälisesti vertaillen yhä heikkoja: OECD:n mittareilla kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten työllisyysero on Suomessa Pohjoismaiden ja koko OECD:n suurimpia, ja alle puolet maahanmuuttajista hallitsee kotimaista kieltä (EU:ssa keskimäärin 62 %) (OECD Settling In 2023; Economic Survey Finland 2025).
- Sama vuoden 1999 kotoutumissuunnitelma-uudistus lisäsi aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutusta ja paransi heidän työmarkkina-asemaansa – ja hyöty ulottui myös heidän lapsiinsa.
- Vanhemman osallistuminen nosti lasten kouluarvosanoja 0,5 keskihajonnalla ja piti heidät koulutuksessa yli vuoden pidempään.
- Kaksikymmentä vuotta maahantulon jälkeen politiikan piiriin osuneiden maahanmuuttajien lapset ansaitsivat 42 % enemmän kuin niiden lapset, joiden vanhemmat jäivät juuri rajan väärälle puolelle – vahvin näyttö kotouttamisen pitkän aikavälin hyödyistä toisessa sukupolvessa.
- Vuosina 2013–2016 kotoutumiskoulutuksen suorittaneista vajaa 35 % saavutti kielitaitotason B1 – noin kaksi kolmesta jäi tavoitetason alle.
- Tarkastuksen keskeinen havainto: työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ollut käytössään riittävästi tietoa siitä, miten kotoutumiskoulutus vaikuttaa maahanmuuttajien kielitaidon tai työllisyyden kehitykseen.
- Ainoa TEM:n seuraama vaikuttavuusmittari – työnhakijastatus kolme kuukautta koulutuksen jälkeen – todettiin riittämättömäksi: pelkkä työttömyysaste ei kerro koulutuksen vaikuttavuudesta.
- Vuoden 2022 jälkiseurannassa seuranta oli kehittynyt suositusten mukaisesti, mutta luotettava vaikuttavuusarviointi on yhä vaikeaa, koska luotettavat työllisyystiedot ovat vain Tilastokeskuksen rekistereissä.
- Kotoutumiskoulutuksen kielikurssit tuottivat heikkoja tuloksia: vuonna 2016 yli neljä viidestä osallistujasta ei saavuttanut ammatilliseen koulutukseen vaadittavaa tasoa B1.1 ja lähes 60 % jäi alle A2.2:n; 28 % päätyi enintään alkeistasolle.
- Vuonna 2015 lähes kaksi viidestä kotoutumiskoulutuksen osallistujasta päätyi koulutuksen jälkeen työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle.
- Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste jäi vertailukelpoisista kantaväestön naisista 51,5 prosenttiyksikköä ensimmäisenä vuonna (miehillä 28,8) ja vielä 40 prosenttiyksikköä viiden vuoden kuluttua – ero kaventui noin 20 prosenttiyksikköön vasta 15 vuoden jälkeen.
- OECD viittaa Sarvimäen & Hämäläisen tuloksiin: vuoden 1999 kotoutumissuunnitelmat lisäsivät merkittävästi maahanmuuttajien työllisyyttä ja ansioita ja vähensivät riippuvuutta sosiaalietuuksista.
- Vuoden 1999 kotoutumislaki (yksilöllinen kotoutumissuunnitelma) tarjoaa harvinaisen kausaaliasetelman: uudistus koski vain 1.5.1997 jälkeen saapuneita, joten juuri rajan eri puolille osuneita voidaan verrata keskenään.
- Suunnitelman piiriin tulleiden kumulatiiviset ansiotulot kasvoivat 47 % ja maksetut sosiaalietuudet vähenivät 13 % kymmenen vuoden seurannassa.
- Rajan jälkeen saapuneet saivat kotoutumissuunnitelman 35 prosenttiyksikköä todennäköisemmin ja ansaitsivat 2000-luvulla noin 7 000 € enemmän; toimenpiteen todellinen vaikutus (LATE) oli näin ollen noin 21 000 €.
- Vaikutus saavutettiin ilman lisärahoitusta ja koulutuspäivien lisäystä – sisältöä siirrettiin yleisistä työnhakukursseista kieli- ja maahanmuuttajakohtaiseen koulutukseen. Kyse oli olemassa olevien resurssien tehokkaammasta käytöstä.
EU-harmonisoidut kotoutumisen tulosmittarit näyttävät saman kuvan useilla elämänalueilla: ulkomailla syntyneet jäävät kantaväestöstä jälkeen koulutuksessa, asumisessa ja toimeentulossa. Mittarit ovat Eurostatin otostutkimuksia (EU-SILC / työvoimatutkimus), joissa jaottelu on karkea (Suomessa vs. ulkomailla syntyneet) eikä erottele lähtömaaryhmiä; ulkomailla syntyneiden pienen otoksen vuoksi luvut heiluvat vuosittain. Koettu terveys on poikkeus: siinä ulkomailla syntyneet raportoivat terveytensä kantaväestöä paremmaksi, mikä johtuu suurelta osin heidän nuoremmasta ikärakenteestaan (ns. terve maahanmuuttaja -ilmiö), ei aidosti paremmasta terveydestä.
Koulutus
PISA 2022 -tutkimus paljastaa merkittävän oppimiskuilun maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten välillä. Kuilu ei katoa toisessa sukupolvessa. Siltä osin kuin ero näyttää kaventuvan, taustalla on myös kantaväestön tulosten heikkeneminen, ei vain maahanmuuttajaoppilaiden nousu.
Työllistyminen paranee selvästi maassaoloajan myötä, mutta erityisen hitaasti maahanmuuttajanaisilla: heidän työllisyytensä lähtee hyvin matalalta ja kuroutuu miesten tasolle vasta vuosien myötä.
Koulutuksen varhain päättäneiden osuus on ulkomailla syntyneillä nuorilla selvästi korkeampi kuin kantaväestöllä. Ero on Suomessa EU-mittakaavassa maltillinen, mutta yhdistettynä heikompiin oppimistuloksiin (PISA) ja matalampaan korkea-asteen suorittamiseen se ennakoi pysyvämpää eriytymistä koulutus- ja työmarkkinapoluilla.
Suomi · PISA 2022: 58 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista jäi alle matematiikan perustason (kantaväestö 22 %). Lukemisessa 61 % alle perustason. Kuilu näkyy myös toisessa sukupolvessa (43 % / 39 %).
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat jäävät Suomessa noin 105 pistettä kantaväestöä jälkeen PIAAC-lukutaitomittarissa — suurin kuilu kaikista PIAAC-osallistujamaista. Kuilu kapenee noin 51 pisteeseen, kun maahanmuuttaja puhuu suomea tai ruotsia kotona ja on asunut Suomessa vähintään 5 vuotta. 83 % TE-palveluiden asiantuntijoista sanoo huonon lukutaidon johtaneen työnhakijan hylkäämiseen.
Alueellinen segregaatio
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pääkaupunkiseudulla 19–25 %. Kaupunginosatasolla ero on jyrkempi: itäiseen ja koilliseen Helsinkiin on keskittynyt merkittävästi suurempi osuus ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Segregaatio on kasvussa.
Karttanäkymä: Ulkomaalaistaustaisten osuus (%) — postinumeroittain (2014 ja 2024)
Vertaisarvioitu tutkimus (Kurvinen ym. 2024, 20 suurinta kaupunkia, 2000–2018): tulopohjainen segregaatioindeksi nousi 0,32:sta 0,39:ään, vaikka tuloerot (Gini) pysyivät lähes ennallaan. Sosioekonominen segregaatio kasvoi kaikissa 20 kaupungissa. Etninen segregaatio kasvoi eniten Helsingissä, vaikka kaikkien kaupunkien keskiarvo hieman laski; vieraskielisten osuus nousi Helsingissä 5 %:sta 14 %:iin, Espoossa 4→16 % ja Vantaalla 4→17 %.
Suomen Perustan julkaisema työkalu, joka esittää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon pohjautuvia alueellisia lukuja Helsingin (77 peruskoulun oppilaaksiottoaluetta), Espoon ja Vantaan osalta: ulkomaalaistaustaisten väestöosuus, ARA-vuokra-asuminen, toimeentulotuen ja asumistuen saanti, työllisyys, tulotaso, kunnallisverot ja koulutustaso — eriteltynä taustamaan mukaan (mm. isot pakolaismaat, Lähi-itä, Itä-Eurooppa, länsimaat) verrattuna kantaväestöön. Väestökehitys ulottuu vuoteen 1990 asti, muut tunnusluvut pääosin vuoteen 2022. Havainnollistaa segregaation ja integraatioerojen alueellista jakautumista kaupunginosatasolla.
Vantaa: 25 % asukkaista ulkomaalaistaustaisia — pääkaupunkiseudun korkein. Espoo: 22 %. Helsinki: noin 19–20 % (yli 134 000 henkilöä). Koko Suomessa ulkomaalaistaustaisia on noin 9–10 % väestöstä.
Puolison valinta ja sekaparit
Puolison valinta on yksi konkreettisimmista kotoutumisen mittareista. Suomalaistaustaisen kumppanin osuus vaihtelee taustamaan mukaan valtavasti: thaimaalais-, ruotsalais- ja muiden länsimaalaistaustaisten pareista selvä enemmistö on suomalaistaustaisen kanssa, kun taas pakolaistaustaisilla ryhmillä (Syyria, Somalia, Afganistan, Irak) osuus jää alle neljänneksen. Ilmiö heijastaa sekä muuttosyytä (avioliittomuutto vs. pakolaisuus) että yhteisöjen kokoa ja sisäistä avioituvuutta.
Seka-parien ja pelkästään ulkomaalaistaustaisten parien määrä on kasvanut nopeasti. Suomalais-ulkomaalaistaustaisia pareja oli 1992 noin 21 000 ja 2023 jo 71 000. Molempien puolisoiden ollessa ulkomaalaistaustaisia kasvu on ollut vielä jyrkempää — noin 4 700:sta lähes 80 000:een (17-kertaistuminen) — ja vuonna 2022 tällaisia pareja oli ensi kertaa enemmän kuin seka-pareja. Ulkomaalaistaustaisen puolison pareista suomalaistaustaisen kanssa olevien osuus on samalla laskenut 82 %:sta (1992) 47 %:iin (2023): yhteisöjen kasvaessa yhä useampi avioituu oman taustaryhmänsä sisällä.
Asevelvollisuuden välttely
Vieraskieliset miehet välttävät asevelvollisuutta suomenkielisiä selvästi useammin. Ilmiö herättää kysymyksiä integraation tasosta ja siitä, kuinka tasapuolisesti yhteiskunnan velvoitteet jakautuvat.
Kapteeni Lauri J. Mattilan mukaan 75 % somalinkielisistä ja 57 % arabiankielisistä asevelvollisista jätti tulematta kutsuntoihin Uudenmaan alueella, ja 70 % näistä ryhmistä sai vapautuksen terveydellisistä syistä. Puolustusvoimat kiistää erittelevänsä asevelvollisia äidinkielen perusteella. Varusmiesliitto pitää aliedustusta huolestuttavana maanpuolustuskyvyn ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Ilta-Sanomien artikkeli vieraskielisten miesten asevelvollisuuden välttämisestä Suomessa. Vieraskieliset miehet jättävät suomenkielisiä useammin kutsunnat käymättä tai hakevat vapautusta.
Sotilasaikakauslehden artikkeli tarkastelee vieraskielisten asevelvollisten tilannetta, kutsuntaosallistumista ja integraatiohaasteita puolustusvoimien näkökulmasta.
Talousvaikutukset
Maahanmuuttoa perustellaan usein työvoiman saannilla ja julkisen talouden hyödyillä. Työperäinen muutto voi olla taloudellisesti myönteistä, mutta rekisteridata ja fiskaaliset mallit näyttävät, ettei sama päde kaikkiin muuttosyihin ja lähtömaihin. Erityisesti humanitaarinen ja perheperusteinen maahanmuutto näkyy tilastoissa korkeampana tukiriippuvuutena ja heikompana veropohjana.
Tilastot-sivu: Taloudellinen panos syntyperäryhmittäin
Suomi
Verrattu ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin. Positiivinen = nettomaksaja (maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja); negatiivinen = saa nettona enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa. Työperäinen muutto on ainoa selvästi positiivinen ryhmä.
Sisältää myös kollektiivisesti kulutetut julkiset palvelut, joten luvut ovat negatiivisempia kuin pelkät nettotulonsiirrot (ilman kollektiivipalveluita: Somalia ≈ −7 900 €, kantaväestö ≈ +3 400 €, Saksa ≈ +5 100 €). Suomen kohdalla on esitetty 95 %:n luottamusväli: −173…+339 €. Negatiivinen luku = ryhmä sai julkisia menoja enemmän kuin maksoi veroja.
- Nettotulonsiirtojen keskiarvo muuton syyn / oleskeluluvan mukaan vuonna 2023 (positiivinen = nettomaksaja, maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja; negatiivinen = saa nettona enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa):
- Työ: +971 € — ainoa selvästi positiivinen ryhmä, jopa hieman vertailukelpoisia kantasuomalaisia parempi.
- Suomessa syntynyt −728 €, EU-oleskeluoikeus −3 593 €, opiskelu −3 623 €, kansalaisuus −4 040 €.
- Pysyvä oleskelulupa −5 874 €, muu/tuntematon −6 852 €, perhe −9 989 €.
- Suojelu (humanitaarinen) −18 537 € — selvästi negatiivisin ryhmä.
- Ero syntyy ennen kaikkea muuton syystä: työperäinen muutto on fiskaalisesti lähellä nollaa tai positiivinen, humanitaarinen ja perheperusteinen selvästi negatiivisia. Kokonaiskuva on vähemmän negatiivinen, kun huomioidaan ulkomaalaistaustaisten nuorempi ikärakenne. Graafin on koonnut myös HS (Minttu Linjala).
- Suomessa (Pesola ym. 2024a) oleskeluluvan peruste ratkaisee työllisyyskehityksen: työperäisillä työllisyysaste on yli 80 % jo ensimmäisenä vuonna, EU-kansalaisilla noin 60 % → 80 % kymmenessä vuodessa, opiskelijoilla noin 25 % → 70 %, perhesiteellä noin 10 % → 70 % ja kansainvälistä suojelua saaneilla noin 10 % → 60 %.
- Tuloerot kestävät työllisyyseroja pidempään: suojeluperusteisesti tulleiden tulot ovat vain noin 3 % kantasuomalaisten tasosta ensimmäisenä vuonna ja edelleen alle puolet kymmenen vuoden jälkeen.
- Noin 17 % maahanmuuttajista muuttaa pois Suomesta kymmenen vuoden kuluessa – opiskelijoista lähes neljännes, mutta suojeluperusteisesti tulleista vain noin 8 %.
- Suomen oma rekisteriaineisto (Salminen 2015) vahvistaa Suomen Perustan raportin suunnan: Saksassa syntyneiden nettovaikutus julkiseen talouteen oli 2011 selvästi positiivinen – jopa korkeampi kuin kantaväestöllä – kun taas Somaliassa ja Irakissa syntyneillä se oli huomattavan negatiivinen.
- Ruotsin pitkän aikavälin data (Konjunkturinstitutet 2025a) näyttää saman kaavan numeroina: pakolaisten nettovaikutus on keskimäärin –27 500 SEK/hlö vuodessa (koko ryhmä –22 mrd SEK) ja kääntyy positiiviseksi vasta noin 15 vuoden oleskelun jälkeen; vain noin 40 % työikäisistä pakolaisista on koskaan nettomaksajia, kun muilla ulkomailla syntyneillä osuus on yli 50 % ja kantaväestöllä yli 70 %.
- Kotouttamispolitiikalla on mitattava vaikutus: Suomen vuoden 1999 yksilöllinen kotoutumissuunnitelma nosti osallistujien kymmenen vuoden kumulatiivisia työtuloja 47 % ja vähensi maksettuja sosiaalietuuksia 13 % (Sarvimäki & Hämäläinen, 2016).
- VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkii parhaillaan maahanmuuton kokonaisvaikutuksia julkiseen talouteen.
- Tuloksia odotetaan aikaisintaan vuonna 2027.
- Tutkimus kattaa suorat kustannukset (vastaanotto, integraatio, sosiaaliturva) sekä verotulo- ja työvoimavaikutukset.
- Aiempi VATT-arvio: noin –520 €/henkilö/vuosi, yhteensä ~107 milj. €/v — mutta tämä ei kata elinkaarivaikutuksia.
- Vahteran arvio maahanmuuton vuosittaisesta kokonaiskustannuksesta: noin 3,2 miljardia euroa.
- Laskelmassa huomioidaan sosiaaliturva, terveydenhuolto, koulutus ja hallintokustannukset suhteessa maahanmuuttajaryhmien maksamiin veroihin.
- Somalia: nettomaksu ilman kaikkia palveluita –7 900 €/hlö, kokonaisnettovaikutus jopa –13 850 €/hlö.
- Irak: vastaavasti vahvasti negatiivinen.
- Länsimaista (Saksa, Ruotsi) kotoisin olevat: lähellä nollaa tai positiivinen.
- Diskontattuna elinkaarilaskelmana: Somaliasta muuttanut –951 000 € (ilman lapsia), lasten kanssa jopa –1 343 000 €.
- Irakista muuttanut: –690 000 € (ilman lapsia), lasten kanssa –844 000 €.
- Vuonna 2020 maahanmuuttajataustaiset aiheuttivat kuntaveropohjan vajeen, joka vastasi noin 644 miljoonaa euroa.
- Työvoimaperusteinen maahanmuutto (Länsi-Euroopasta) on lähellä nollaa tai positiivinen.
Eurooppa
- Maahanmuutto maksoi Alankomaiden julkiselle sektorille nettona noin 400 miljardia euroa vuosina 1995–2019 (keskimäärin ~17 mrd €/v, huippu 32 mrd €/v vuonna 2016).
- Maahanmuuttajat käyttävät enemmän sosiaaliturvaa, koulutusta ja muita etuuksia kuin kantaväestö ja maksavat vähemmän veroja sekä sosiaaliturvamaksuja.
- Nettovaikutus on negatiivinen kaikissa maahanmuuttoryhmissä (työ, opiskelu, turvapaikka, perhe) – turvapaikanhakijat ja perhemuuttajat kalleimpia.
- Tulokset laskettu sukupolvitilinpidon menetelmällä: kaikki tulot ja menot maahanmuuttohetkestä kuolemaan tai paluumuuttoon.
HS:n vieraskynä ja uutinen kysyvät, vaarantaako maahanmuutto eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden – maahanmuuttajien matalampi työllisyysaste ja korkeampi eläkkeensaannin todennäköisyys heikentävät järjestelmän rahoituspohjaa.
HS:n vieraskynä: maahanmuuttajien matalampi työllisyysaste ja korkeampi etuuksien käyttö heikentävät eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituspohjaa.
HS:n uutinen: maahanmuuttajaryhmien eläkemaksukertymä jää kantaväestöä selvästi pienemmäksi, mikä heikentää järjestelmän nettotasapainoa. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen, ja täysimääräinen takuueläke on noin 990 euroa kuukaudessa.
Viittaa samaan Suomen Perusta -raporttiin kuin sivun oma kaavio. Suomi on nyt selvin eurooppalainen varoitusesimerkki siitä, ettei maahanmuutto korvaa väestön ikääntymistä taloudellisesti. Artikkelin mukaan Suomeen saapuu nykyään noin 50 000 uutta muuttajaa vuodessa, ja OECD:n mukaan noin puolet vuoden 2024 saapujista tuli perheenyhdistämisen kautta. Vertailuna Minnesotasta: 81 % somalialaistaustaisista kotitalouksista käyttää liittovaltion sosiaalietuuksia, kantaväestön kotitalouksista 21 %.
Kallein vastaanottokeskus Helsingissä (Punavuori) maksoi 130 €/yö/henkilö vuonna 2024; halvin (Salo, Halikko) 25 €. Kansallinen keskiarvo laski 35 €:oon (66 € huippuvuonna 2015). Punavuoren ruokakustannus ~25 €/henkilö/vrk – nelihenkiselle perheelle ~36 000 € vuodessa. Koko yksikön vuosikustannus 5 milj. €: vuokra 1 milj., ruoka 1 milj., henkilöstö 1 milj., ulkoistetut sote-palvelut ~1 milj. Maahanmuuttovirasto suunnittelee yksikön siirtoa vuoteen 2028 mennessä kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Arabiankielisistä 54 % saa perustoimeentulotukea — Kelan viimesijainen etuus. Suomen- tai ruotsinkielisistä vain 3,7 %. Kaikki vieraskieliset ovat noin 9–10 % väestöstä mutta noin 30 % toimeentulotuen saajista.
Sosiaaliturvan käyttö taustan mukaan
Kelan virallisten tilastojen mukaan vieraskieliset ovat noin 10 % väestöstä mutta 29,4 % perustoimeentulotuen saajista (2024, vuonna 2017 osuus oli noin 19 %) ja saavat noin 37 % maksetusta tuesta — yli 300 miljoonaa euroa noin 825 miljoonan euron kokonaispotista. Kielikohtaiset erot ovat suuria: Tilastot-sivun mukaan arabiankielisten ryhmien perustoimeentulotuen käyttö on noin 15-kertainen suomenkielisiin verrattuna.
Tilastot-sivu: Tukiriippuvuus alkuperän mukaan
Kela havaitsi viime vuonna yli 1 000 etuusväärinkäytösepäilyä, yhteisarvoltaan noin 7 miljoonaa euroa. Poliisille tehtiin 471 tutkintapyyntöä. Ruotsissa Försäkringskassan esti vääriä maksuja 877,5 miljoonan euron edestä vuonna 2024; Suomessa peritään takaisin noin 110 miljoonaa euroa virheellisiä maksuja. Ministeri Grahn-Laasonen: 'mikä on mahdollista Ruotsissa, on mahdollista Suomessa' — järjestäytynyt rikollisuus käyttää sosiaaliturvaa hyväksi systemaattisesti.
Ulkomaalaistaustaisen väestön (20–64 v.) työttömyysaste oli 16,7 % vuonna 2024, kun suomalaistaustaisilla se oli 6,6 %. Ero on 2,5-kertainen. Alimmillaan ulkomaalaistaustaisten työttömyys oli pandemia-ajan jälkeen 2022, jolloin luku laski hetkellisesti 11,5 %:iin.
Kelan virallisen tilaston mukaan vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista oli 29,4 % vuonna 2024 (2017: noin 19 %). Vieraskielisille maksettiin noin 37 % tuesta — yli 300 miljoonaa euroa, kun perustoimeentulotukea maksettiin kaikkiaan noin 825 miljoonaa euroa. Kela raportoi vieraskieliset yhtenä ryhmänä eikä julkaise kielikohtaisia osuuksia virallisesti; kielikohtainen erittely (ks. seuraava lähde) perustuu Kelan erillistoimitukseen.
Arabiankielisistä 54 % saa perustoimeentulotukea — Kelan viimesijainen etuus. Suomen- tai ruotsinkielisistä vain 3,7 %. Kaikki vieraskieliset ovat noin 9–10 % väestöstä mutta noin 30 % toimeentulotuen saajista. Kelan erillistoimitus (2024-tason luvut), jota Kela ei julkaise virallisessa tilastossaan kielikohtaisesti.
Rahalähetykset ulkomaille
Rahalähetykset ovat miljardiluokan virta ulos Suomesta. Maailmanpankin maksutasedatan mukaan Suomesta maksetut rahalähetykset ovat kasvaneet noin 16 miljoonasta dollarista (1990) 1,57 miljardiin dollariin (2024) – yli satakertaiseksi. Viralliset tilastot kattavat vain muodolliset kanavat; epäviralliset järjestelmät, kuten hawala, ovat viranomaisten riskinarvioissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kannalta korkean riskin kanavia. Taloudellinen kontribuutio yhteiskuntaan jää ulkomaalaistaustaisilla tätä kautta pienemmäksi, sillä osa heidän tuloistaan lähtee ulkomaille eikä näin ollen kartuta paikallista taloutta – tietyssä mielessä ylimääräistä kehitysapua, jota ei lasketa osaksi valtion budjettia.
Epäviralliset siirrot jäävät piiloon.
Valtioneuvosto teki 8.2.2024 periaatepäätöksen (VM/2024/27) kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion osittaispäivityksestä ja toimintasuunnitelmasta. Rekisteröimättömät hawala-toimijat nostettiin toimintasuunnitelmaan ensimmäistä kertaa: niihin liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski arvioitiin merkittäväksi. Rahanpesun selvittelykeskus, valvojat, ilmoitusvelvolliset ja muut viranomaiset tekevät yhteistyötä rekisteröimättömien hawala-toimijoiden tunnistamiseksi ja saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tämä on Suomen oma viranomaisarvio, toisin kuin sivun muut hawala-lähteet, jotka koskevat Ruotsin viranomaisten riskiluokitusta.
Rikollisuus
Tällä sivustolla on hyvin laajasti dokumentoitu rikostilastoja ja maahanmuuttajien yliedustusta rikostilastoissa. Alla oleva graafi näyttää seksuaali- ja väkivaltarikollisuuden yliedustuksen maahanmuuttajaryhmien keskuudessa: se kokoaa yhteen viiden vertailumaan rikostilastoissa esiintyvän yliedustuksen ja laskee niistä keskiarvon kullekin lähtömaalle. Maiden keskiarvoja yhdistämällä eniten yliedustettuina seksuaalirikollisuudessa ovat Syyria, Irak ja Afganistan, väkivaltarikollisuudessa puolestaan Tunisia, Somalia ja Irak. Suomen lainsäädännössä seksuaalirikosten määritelmä poikkeaa hieman muista maista, joten todellinen yliedustus voi olla tätäkin merkittävämpi.
Tilastot-sivu: Rikollisuus lähtömaan mukaan Suomessa
Rikollisuus näkyy myös toisin päin: ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina myös uhreina. Pahoinpitelyrikosten uhreja on ulkomaalaistaustaisissa väestöön suhteutettuna noin kaksinkertaisesti kantaväestöön nähden (2025: 126 vs. 69 uhria / 10 000 as.). Seksuaalirikoksissa uhriksi joutuminen on sen sijaan ryhmissä suunnilleen yhtä yleistä (2025: 12,7 vs. 12,6 / 10 000) – jyrkässä kontrastissa epäiltytilastoihin, joissa suurten pakolaislähtömaiden yliedustus on moninkertainen.
Yleinen vasta-argumentti on, että ulkomaalaisten rikosyliedustus johtuu vain nuoresta ja miesvoittoisesta ikärakenteesta. Vakiointi pienentää eroa selvästi, muttei poista sitä. Tilastokeskuksen aineistosta (epäillyt 13yy + väestö 11rg, vakituiset asukkaat, 2024) suoraan ikä- ja sukupuolivakioituna ulkomaalaisten kokonaisrikollisuus laskee raa'asta noin ×1,5:stä noin ×1,2:een kantaväestöön nähden — ikä ja sukupuoli selittävät noin kaksi kolmasosaa erosta. Omaisuusrikoksissa koko ulkomaalaisväestön vakioitu taso painuu jopa kantaväestön alapuolelle (noin ×0,9). Sen sijaan väkivalta- ja seksuaalirikoksissa ero säilyy moninkertaisena vakioinninkin jälkeen: koko ulkomaalaisväestöllä väkivalta noin ×1,6 ja seksuaalirikokset noin ×1,8, ja suurilla pakolaislähtömailla huomattavasti enemmän — esimerkiksi Irak väkivalta noin ×6–7 ja seksuaalirikokset noin ×9 kantaväestöön nähden. Saman vakioinnin voi kytkeä päälle Kaaviot-näkymän rikoskaaviossa 'Ikä- ja sukupuolivakioitu' -valinnalla. Luvut ovat epäiltyjä, eivät tuomioita.
Rikollisuustilanne 2024 -katsaus vakioi rikosepäilyt Eurostatin Euroopan vakioväestöllä (eri menetelmä kuin sivuston oma suora ikä-/sukupuolivakiointi StatFin-taulukoista). Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisen väestön ikävakioitu rikostaso muissa kuin liikennerikoksissa oli 839 ja suomalaistaustaisen 465 epäiltyä 10 000 asukasta kohti – noin 1,8-kertainen ero, joka säilyy vakioinnin jälkeenkin. Pahoinpitelyrikoksissa ulkomaalaistaustaisten vakioitu taso oli noin 70 % korkeampi, seksuaalirikoksissa yli puolitoistakertainen suomalaistaustaisiin nähden.
Lähdetaulu, josta ikä- ja sukupuolivakiointi lasketaan: epäillyt kansalaisuus × ikä × sukupuoli, yhdistettynä väestötauluun 11rg. Suora vakiointi koko maan ikä- ja sukupuolirakenteeseen.
Tilastokeskuksen oma ikä- ja sukupuolivakioitu epäilyindeksi (2017–2018): ulkomaalaiset 1,2 kertaa useammin epäiltyinä kuin suomalaiset kokonaisrikollisuudessa, mutta irakilaiset miehet seksuaalirikoksista 12,8 kertaa useammin — sama kuvio kuin tuoreemmassa laskelmassa.
Rikollisuustilanne 2024 -katsauksen mukaan maahanmuuttajien (Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset) tekemien muiden kuin liikennerikosten määrä on kasvanut noin 70 % vuodesta 2015, mikä selittyy pitkälti maahanmuuttajataustaisen väestön kasvulla – suhteellinen, väestöön suhteutettu kasvu on ollut paljon maltillisempaa. Varkausrikokset ovat lisääntyneet 40 % ja pahoinpitelyrikokset 50 % (raakalukuja, ei vakioituja). Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaiset olivat 19 % muista kuin liikennerikoksista epäillyistä ja 17 % liikennerikoksista epäillyistä. Rikoslajeittain ulkomaalaistaustaisten osuus oli korkein salakuljetusrikoksissa (32 %), raiskausrikoksissa (32 %) ja verorikoksissa (30 %).
Vuosina 2015–2024 poliisin tietoon tuli yhteensä yli 77 000 ulkomaalaistaustaista rikoksen uhria; vuotuinen määrä kasvoi 5 400:sta (2015) 11 439:ään (2024). Koko kymmenvuotiskauden keskiarvon perusteella ulkomaalaistaustaiset muodostivat noin 14 % kaikista poliisin rekisteröimistä rikosuhreista. Osuus oli suurin väkivalta- ja uhkailurikoksissa: pahoinpitelyissä ja laittomissa uhkauksissa keskimäärin 15 %, vainoamisessa 15 %, ryöstö- ja raiskausrikoksissa 12 %.
Keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen ja rikollisten osuus nousi vuoden 2024 53 prosentista 79 prosenttiin vuonna 2025, kertoi KRP:n tiedusteluosaston päällikkö Jaakko Christensen Rikospaikan haastattelussa. Luvut koskevat KRP:n tutkimia vakavimpia, usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä juttuja – eivät kaikkia huumerikoksia. Kansallisuusryhmistä ruotsalaiset ovat nousseet KRP:n huumejutuissa kärkeen ja ovat kaikissa törkeissä huumerikoksissa toiseksi suurin ryhmä virolaisten jälkeen. KRP:n painopisteitä ovat järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus; myös nuorten väkivaltarikollisuus on ollut nousussa vuodesta 2015.
Vuonna 2018 tunnistettiin 297 600 rikoksesta epäiltyä, joista 34 200 ulkomaalaisia. Ikä- ja sukupuolivakioitu epäilyindeksi: ulkomaalaiset 1,2 kertaa useammin epäiltyinä kuin suomalaiset. Irakilaisia miehiä epäiltiin seksuaalirikoksista 12,8 kertaa useammin kuin suomalaisia miehiä (2017–2018). Somalialaisia miehiä epäiltiin huumausainerikoksista 3,4 kertaa useammin ja ruotsalaisia naisia omaisuusrikoksista 3,1 kertaa useammin. Irakilaisia epäiltiin kokonaisuudessaan 2,0 kertaa ja ruotsalaisia 2,3 kertaa useammin. Luvut ovat epäilyjä, eivät tuomioita.
Tilastokeskuksen analyysi rikosepäilyistä kansalaisuuden mukaan ikä- ja sukupuolivakioituna (2017–2018): ulkomaalaiset epäiltiin rikoslain rikoksista 1,2-kertaisesti suomalaisiin nähden. Irakilaiset miehet: seksuaalirikoksissa 12,8-kertainen yliedustus. Somalialaiset miehet: huumausainerikoksissa 3,4-kertainen yliedustus. Irakilaistaustaiset: kokonaisrikollisuudessa 2,0-kertainen.
Vertaisarvioitu tutkimus: maahanmuuttajanuorilla korkeampi rikollisuusaste 14:ssä 17:stä mitatusta rikostyypistä. Ero pienin myymälävarkaudessa, ilkivallassa ja kiusaamisessa. Ei merkittävää eroa päihteiden käytössä.
Väkivaltarikollisuus
Saksassa lähes joka toinen väkivaltarikoksesta epäilty on ulkomaalainen (BKA 2024), ja Mecklenburg-Vorpommernissa 90 % etsintäkuulutetuista väkivaltarikollisista on ulkomaalaisia. Myös yksittäisiä väkivalta- ja puukotustapauksia, joissa tekijä on ulkomaalaistaustainen, on kertynyt merkittävä määrä.
Suomi
KRP:n strategisen analyysin raportti nuorten väkivaltarikollisuudesta osoittaa alaikäisten tekemien törkeiden ryöstöjen ja henkirikosten lisääntymisen vuoden 2015 jälkeen. Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisilla nuorilla oli 2,8-kertainen yliedustus väkivaltarikoksissa suomalaistaustaisiin nähden (7,0 vs 2,5 epäilyä 1 000 asukasta kohden). 15–17-vuotiaiden rikostaso oli ulkomailla syntyneillä 28,3, Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 21,1 ja suomalaistaustaisilla 7,9 per 1 000 asukasta. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista väkivaltarikoksista epäillyistä alaikäisistä nousi 18 prosentista (2015) 23 prosenttiin (2020).
Yle käsittelee etnisen taustan tiedottamisen perusteita. Poliisin mukaan pääkaupunkiseudun väkivaltailmiössä osa ulkomaalaistaustaisista nuorista varustautuu aseilla ja käyttää niitä herkästi. Tilastokeskuksen mukaan alle 21-vuotiaiden törkeistä ryöstöistä epäillyistä noin joka viides (20 %) on ulkomaalaistaustainen.
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä ja ryhmä on selvästi yliedustettuna poliisin tilastoissa. 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa ja ryöstöistä sekä kiristyksistä lähes kolmasosassa epäilty oli ulkomaalaistaustainen.
Artikkeli on vuodelta 2008, mutta ilmiö on säilynyt ennallaan jo pitkään – ks. myös alla oleva tuoreempi keskusrikospoliisin selvitys.
Seksuaalirikokset
Ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi yliedustettuina seksuaalirikollisuudessa ympäri Eurooppaa. Lundin yliopiston tutkimus (2025): 63 % Ruotsissa raiskauksesta tuomituista on maahanmuuttajataustaisia. Eurostatin data osoittaa EU:n seksuaalirikosten kasvaneen 150 % vuodesta 2014 – Espanjassa 322 %. Britanniassa 40 % seksuaaliväkivallasta syytetyistä on ulkomaan kansalaisia.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 364/1 080 (33,7 %) oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, kun osuus vuonna 2024 oli 281/893 (31,5 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli samaan aikaan 11,7 % – yliedustus epäiltyinä on siis noin kolminkertainen väestöosuuteen nähden, ja osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
Taksinkuljettajien tekemäksi epäillyt seksuaalirikokset Helsingissä moninkertaistuivat taksiuudistuksen jälkeen (vuonna 2017 ilmoituksia oli kaksi, kun taas 2023–2024 lähes 50). Helsingin poliisin mukaan epäillyt kuljettajat ovat olleet 100 % ulkomaalaistaustaisia.
IS:n selvitys Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksien 2018 seksuaalirikostuomioista: 82 tuomitusta 43 (52,4 %) oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingissä tuomittiin 40 ulkomaalaistaustaista ja 31 kantasuomalaista; Oulussa 3 ulkomaalaistaustaista ja 8 kantasuomalaista.
Omaisuusrikollisuus
Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat huomattavan yliedustettuina epäillyissä ryöstörikoksissa Suomessa. Tilastokeskuksen tilastoissa ryöstöistä epäillyissä korostuvat erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja Länsi-Aasian taustat. Helsingin yliopiston kriminologian instituutin tuore 2015–2024 keskiarvodata vahvistaa kuvan laajemmin taustamaan mukaan.
Rikollisuustilanne 2024 -katsauksen taulukko 2 erittelee 18–29-vuotiaiden miesten rikostason taustamaan mukaan (2015–2024 keskiarvo, epäillyt väestön 10 000 henkeä kohti). Matalimmat omaisuus- ja väkivaltarikostasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat pohjoisafrikkalaistaustaisilla. Seksuaalirikoksissa matalimmat tasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Länsi-Aasiaa edustavilla. Liikennerikoksissa erot ovat yleisesti pieniä, paitsi länsiaasialaistaustaisilla miehillä, joilla taso nousee selvästi muita korkeammaksi. Katsaus muistuttaa, että taustamaaryhmät ovat sisäisesti heterogeenisia ja pienten ryhmien luvut voivat vaihdella yksittäisten tapausten vuoksi.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuina ryöstörikoksista epäiltyinä. Osuus kasvoi selvästi vuonna 2019. Tilastoissa korostuvat erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka ja Länsi-Aasia.
Lähisuhdeväkivalta ja tekijätausta
Lähisuhdeväkivaltaa ei voi selittää yhdellä taustatekijällä, mutta taustatiedot eivät tue väitettä täysin tasaisesta jakaumasta. Poliisin MTV:lle antamien tietojen mukaan Espoossa lähes puolet (45–50 %) lähisuhdeväkivallan epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia, ja Tilastokeskuksen 2024 uhriaineistossa ulkomaalaistaustaisten osuus oli väestöosuutta selvästi suurempi.
Poliisi ilmaisi huolensa ulkomaalaistaustaisten lähisuhdeväkivaltaepäiltyjen kasvavasta osuudesta. Espoossa noin 45–50 % lähisuhdeväkivallan epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia — kun ulkomaalaistaustaiset ovat noin 22 % Espoon väestöstä.
Vuonna 2024 kirjattiin noin 13 000 lähisuhdeväkivaltarikosta; epäillyistä 76 % miehiä. Tapauksissa, joissa uhri oli ulkomaalaistaustainen, epäilty oli myös ulkomaalaistaustainen 72,1 %:ssa tapauksista (vertailuna: suomalaistaustaisella uhrilla suomalaistaustainen epäilty 88,8 %:ssa). Ulkomaalaistaustaisten uhrien osuus 19 % (2023) ja 18 % (2024) — selvästi heidän väestöosuuttaan (10 %) korkeampi.
Kun Suomessa asuva maahanmuuttaja syyllistyy väkivaltarikokseen, parisuhdeväkivalta on tilastojen valossa tavallisin rikostyyppi. Espoon Sellon ampumatragedian jälkeen julkaistu artikkeli taustoittaa maahanmuuttajien tekemää perhe- ja parisuhdeväkivaltaa.
Kunniaväkivalta ja silpominen
Tyttöjen sukuelinten silpominen (FGM) on Suomessa rikos. THL arvioi, että noin 10 000 Suomessa asuvaa naista ja tyttöä on kokenut silpomisen. Kunniaan liittyvä väkivalta koskettaa erityisesti maahanmuuttajayhteisöjä — Tilastokeskuksen 2021 tutkimuksessa joka kymmenes suomalainen oli havainnut tai kokenut sitä.
THL arvioi, että noin 10 000 Suomessa asuvaa naista ja tyttöä on kokenut sukuelinten silpomisen. 650–3 080 Suomessa asuvaa tyttöä on arviolta vaarassa. MAAMU-tutkimus: 69 % somalitaustaisista naisista ja 32 % kurditaustaisista naisista raportoi kokeneensa silpomisen.
EU:n tasa-arvoinstituutin raportti FGM:n tilanteesta ja trendeistä Suomessa — sisältää riskiryhmien arviot, lainsäädännön ja ehkäisytoimet.
Noin 10 % 16–74-vuotiaista suomalaisista on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Alle 35-vuotiaista yli joka kymmenes tuntee vähintään uhrin tai tekijän tai on itse kokenut sitä. Noin 1 % on ollut avioliitossa vastoin tahtoaan.
Ulkomaalaiset vangit
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 75 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2025 ulkomaan kansalaisia oli päivittäin keskimäärin 839 — 23,6 % kaikista vangeista. Kansalaisuus ei ole sama mittari kuin ulkomaalaistausta, mutta lähes joka neljäs vanki on silti ulkomaan kansalainen.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastot 2025: ulkomaalaisia vankeja 839/vrk (23,6 % vankilaväestöstä), 78 kansalaisuutta. Kasvua 22 % edellisvuodesta. Suurimmat ryhmät: Viro (112), Irak (65), Ruotsi (64), Albania (44), Liettua (43), Romania (42), Somalia (29). Huumausainerikokset 49,1 % ja seksuaalirikokset 20,6 % päärikoksena.
Vantaan vankilassa 60 eri kansalaisuutta vuosittain; noin 50 % tutkintavangeista ulkomaalaisia. Kansallinen trendi: noin 20 ulkomaalaista vankia vuonna 1990 → 839 vuonna 2025. 75 %:n kasvu kymmenessä vuodessa.
Ulkomaalaistaustaisia on noin 10 % Suomen väestöstä, mutta 23,6 % vankilaväestöstä. Yliedustus on 2,5–3-kertainen. Ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi +22 % vuodessa ja +75 % kymmenessä vuodessa.
Monimuotoisuus ja koheesio
Yhteiskunnan koheesio ei synny itsestään. Etnisen monimuotoisuuden yhteys luottamukseen, eurooppalaisten muslimiyhteisöjen arvomaailma ja serkusavioliittojen kaltaiset perinteet kertovat, kuinka syviä kulttuurieroja maahanmuutto voi tuoda mukanaan – ja kuinka hitaasti ne tasoittuvat.
Etninen monimuotoisuus ja luottamus – tutkimusnäyttö
Monikulttuurisuus esitetään usein automaattisesti luottamusta lisäävänä. Tutkimusnäyttö kertoo toista: etninen monimuotoisuus liittyy monissa aineistoissa matalampaan paikalliseen luottamukseen ja heikompaan yhteisöllisyyteen, elleivät instituutiot ja normit ole poikkeuksellisen vahvoja. Kyse ei ole iskulauseesta vaan mitattavasta riskistä.
Eurooppa
- Maahanmuuton lisääntyessä sosiaalinen luottamus laskee – sekä poikkileikkaus- että pitkittäisanalyysi vahvistavat tuloksen.
- Taloudellinen taantuma ja etninen polarisaatio vahvistavat negatiivista vaikutusta entisestään.
- Julkaistu: Social Forces (Oxford University Press).
- Etninen ja uskonnollinen monimuotoisuus naapurustossa alentaa luottamusta naapureihin.
- Erityisesti negatiivinen tai etäinen kontakti eri taustaisten ihmisten kanssa pahentaa tilannetta.
- Julkaistu: Social Science Research.
Yhdysvallat
- Aineisto: Social Capital Community Benchmark Survey (2000) – noin 30 000 haastattelua 41 yhdysvaltalaisessa yhteisössä; etninen monimuotoisuus mitattu Herfindahl-indeksillä.
- Luottamus naapureihin romahtaa monimuotoisuuden myötä: etnisesti homogeenisissa yhteisöissä (esim. maaseutumainen Etelä- ja Pohjois-Dakota) 70–80 % luotti naapureihinsa 'paljon', kun monimuotoisimmissa kaupungeissa (Los Angeles, San Francisco) osuus oli vain noin 30 %.
- Mitä etnisesti monimuotoisempi asuinalue, sitä vähemmän ihmiset luottavat toisiinsa – myös omaan rotu-/etniseen ryhmäänsä. Oman ja muiden ryhmien välinen luottamusero pysyy silti täysin riippumattomana diversiteetin tasosta (R²=0,000): vain koko luottamuksen taso laskee. Tulos kumoaa sekä ns. kontaktiteorian (kontakti lisäisi luottamusta) että konfliktiteorian (monimuotoisuus vahvistaisi oman ryhmän sisäistä luottamusta); Putnam kutsuu ilmiötä 'constrict-teoriaksi'.
- Vaikutuksen suuruusluokka: ero homogeenisen Bismarckin (Pohjois-Dakota) ja monimuotoisen Los Angelesin naapuriluottamuksessa vastaa Putnamin oman vertailun mukaan suunnilleen eroa 7 %:n ja 23 %:n köyhyysasteen alueiden välillä tai 0 %:n ja 36 %:n korkeakoulutettujen osuuden alueiden välillä.
- Monimuotoisilla alueilla ihmiset äänestävät vähemmän, tekevät vähemmän vapaaehtoistyötä ja hyväntekeväisyyttä, osallistuvat harvemmin yhteisötoimintaan, heillä on vähemmän läheisiä ystäviä ja he raportoivat matalampaa onnellisuutta ja elämänlaatua. Luottamus paikallishallintoon ja -uutismediaan sekä usko omaan vaikutusmahdollisuuteen on niin ikään alhaisempi, ja television katselu on yleisempää – mutta poliittinen kiinnostus ja mielenosoituksiin osallistuminen ovat päinvastoin yleisempiä. Järjestö- ja uskonnollinen toiminta ei sen sijaan vähene diversiteetin myötä, kun muut tekijät on vakioitu.
- "Hunker down" -ilmiö: ihmiset vetäytyvät kuoreensa ja sosiaalinen eristäytyminen lisääntyy.
- Vaikutus näkyy kaikissa rodullisissa ryhmissä, ei vain enemmistössä.
- Tulos säilyy, kun vakioidaan ikä, koulutus, tulotaso, asunnon omistus, köyhyys, rikollisuus, tuloerot, väestöntiheys ja työmatka-aika – kyse ei siis ole pelkästä köyhyydestä tai rikollisuudesta. Efekti oli negatiivinen 39:ssä 41:stä tutkitusta yhteisöstä, ja tulos varmistui riippumattomalla aineistolla, joka kattoi kaikki 3 111 Yhdysvaltain piirikuntaa. Ilmiö ei ollut sukupolvisidonnainen: 1970-luvulla kasvaneet reagoivat monimuotoisuuteen yhtä voimakkaasti kuin 1920-luvulla kasvaneet.
- Putnam on yksi tunnetuimmista yhteiskuntatieteilijöistä (teos Bowling Alone).
- Putnam esitti alkuperäisessä artikkelissaan optimistisen hypoteesin: pitkällä aikavälillä yhteiskunnat voivat luoda uusia, laajempia yhteisiä identiteettejä, jotka ylittävät monimuotoisuuden haitalliset vaikutukset. Tämä ns. 'pitkän aikavälin melioraatio' oli kuitenkin teoreettinen ennuste ilman empiiristä tukea.
- Myöhemmät pitkittäistutkimukset eivät tue tätä optimismia. Laurence & Bentley (2016) osoitti 18 vuoden paneeliaineistolla, että pitkäaikaisaltistuminen monimuotoisuudelle vahvistaa vetäytymistä eikä lievennä sitä. Myös Putnam-efektin replikaatiot useissa maissa ovat johdonmukaisesti vahvistaneet negatiivisen luottamusvaikutuksen.
Australia
- Etnisesti monimuotoisilla alueilla sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja naapurivuorovaikutus heikkenevät (Putnamin "hunkering down" -ilmiö).
- Vaikutus on vahvempi kantaväestöllä kuin maahanmuuttajilla.
- Julkaistu: Journal of Urban Affairs.
Britannia
- Aineisto: British Household Panel Survey, kolme aaltoa (1991, 2001, 2011), 13 236 henkilövuosihavaintoa. Monimuotoisuus mitattu Simpsonin diversiteetti-indeksillä (0–1), yhteisöyksikkönä vuoden 1991 väestönlaskenta-alueet (keskikoko n. 5 300 asukasta).
- Kiinteiden vaikutusten mallissa (fixed-effects) asuinalueen monimuotoisuuden kasvu heikensi todennäköisyyttä, että asukas ilmoitti pitävänsä asuinalueestaan – koko aineistossa kerroin −3,92 (p<0,001) ja paikallaan pysyneillä −3,85 (p<0,05).
- Voimakkain vaikutus näkyi niillä, jotka muuttivat monimuotoisemmalta alueelta yhtenäisempään: heidän asenteensa parani selvästi (kerroin −12,32, p<0,01). Yhtenäisemmältä monimuotoisempaan muuttaneilla vaikutusta ei sen sijaan havaittu (kerroin −0,49, ei tilastollisesti merkitsevä) – viitaten siihen, että he olivat jo valikoituneet suvaitsevaisemmiksi monimuotoisuutta kohtaan.
- Asenne oli aineistossa yleisesti vakaa: vain 14 % vastaajista raportoi muutoksen vastauksessaan aaltojen välillä.
- Pitkittäisasetelma ja kiinteiden vaikutusten malli minimoivat valikoitumisharhaa ja tukevat kausaalista tulkintaa paremmin kuin poikkileikkausaineistot.
- Julkaistu: European Sociological Review (avoin saatavuus, CC-BY).
Kansainvälinen
- Väestön geneettinen ja kulttuurinen monimuotoisuus (erityisesti muuttohistoria) korreloi vahvasti sisäisten konfliktien, levottomuuksien ja epäluottamuksen kanssa.
- Kun monimuotoisuus kasvaa 10. persentiilistä 90. persentiiliin, viisivuotisjakson sisäisen konfliktin todennäköisyys nousee 18 %:sta 34 %:iin ja vuosittaisen konfliktin syttymisen todennäköisyys 1 %:sta 4 %:iin.
- Ryhmien sisäisten (fraktioiden välisten) konfliktien vuosittainen todennäköisyys nousee samalla muutoksella 6 %:sta jopa 60 %:iin.
- Koko malli selittää noin 36 % konfliktitiheyden vaihtelusta maiden välillä; monimuotoisuuden itsenäinen osuus (osittais-R²) on noin 5 %.
- Analyysi kattaa sekä historiallisen että nykypäivän aineiston.
- Julkaistu: Econometrica.
Euroopan muslimien näkemykset
Suomessa vastaavia arvotutkimuksia ei ole tehty. Usein esitetään, etteivät maahanmuuttajayhteisöt muodosta enklaaveja, joiden arvot poikkeaisivat kantaväestöstä, tai että arvot mukautuisivat uuteen kotimaahan muuton myötä. Osin näin voi käydäkin, mutta tietyillä yhteisöillä – erityisesti muslimeilla – on edelleen hyvin vanhoillisia näkemyksiä kantaväestöön verrattuna. Koska suomalaista dataa ei ole, alla olevat ulkomaiset tutkimukset antavat kuvan tämän maahanmuuttajaväestön näkemyksistä muualla Euroopassa.
Britannia
- 26 % pitää Israel/Palestiina-konfliktia tärkeimpänä vaaliteemana (koko väestö 3 %).
- 47 % on sitä mieltä, että juutalaisilla on liikaa valtaa Britannian hallituksen politiikkaan (koko väestö 13 %). Miehillä 53 %, nuorilla miehillä (18–34) vielä korkeampi.
- Vain 25 % uskoo, että Hamas teki murhia ja raiskauksia 7.10.2023 (18–34-vuotiaista 53 % uskoo, ettei Hamas tehnyt).
- 46 % sympatisoi enemmän Hamasia kuin Israelia (koko väestö 27 %; 18–34-vuotiaista 53 %).
- 25 % uskoo, että Israelilla on oikeus olla juutalainen kotimaa (57 % eri mieltä).
- 63 % haluaa rukoushuoneita julkisiin ei-uskonnollisiin tiloihin (koko väestö 10 %).
- 65 % haluaa Eid al-Fitrin viralliseksi vapaapäiväksi (koko väestö 21 %).
- 57 % haluaa pakollista halal-ruokaa kouluissa ja sairaaloissa.
- 52 % haluaa kieltää profeetta Muhammedin kuvien näyttämisen (koko väestö 16 %).
- Vain 23 % pitää sharialakia ei-toivottavana (koko väestö 60 %).
- 35 % pitää moniavioisuuden laillistamista ei-toivottavana (koko väestö 70 %).
- 28 % pitää homoseksuaalisuuden kieltämistä ei-toivottavana (koko väestö 62 %).
- Nuoremmat (18–34-vuotiaat) ja koulutetummat muslimit ovat useimmissa kysymyksissä radikaalimpia.
- 34 % ilmoittaisi poliisille, jos läheinen henkilö olisi menossa mukaan terrorismia tukeviin piireihin Syyriassa.
- 32 % ei tuomitse väkivaltaa profeetta Muhammedia pilkkaavia vastaan (18 % sympatisoi, 14 % ei ota kantaa).
- 66 % tuomitsee täysin kivittämisen aviorikoksesta.
- 31 % hyväksyy, että brittiläinen muslimimies voi pitää useampaa kuin yhtä vaimoa.
- 23 % kannattaa sharialain käyttöönottoa tietyillä Britannian alueilla.
- 39 % on samaa mieltä, että vaimojen tulisi aina totella aviomiehiään.
- 52 % ei usko, että homoseksuaalisuuden pitäisi olla laillista Britanniassa.
- 47 % ei pidä hyväksyttävänä, että homoseksuaali henkilö toimisi koulunopettajana.
- 43 % kannattaa sharialain osittaista käyttöönottoa (esim. siviili- ja talousriidoissa) Britanniassa.
- 53 % haluaa integroitua täysin ei-muslimeihin kaikilla elämän osa-alueilla.
- 71 % kokee, että paikallinen moskeija edustaa heidän näkemyksiään.
- 53 % haluaa lähettää lapsensa kouluihin, joissa on vahvat muslimiarvot.
- 44 % kannattaa, että koulut voivat vaatia hijabia tai niqabia osaksi pukukoodia.
- 52 % ilmoittaisi poliisille, jos läheinen henkilö olisi menossa mukaan terrorismia tukeviin piireihin Syyriassa.
- 26 % kiistää ekstremismin olemassaolon muslimiyhteisöissä kokonaan.
Ranska
- Ranskan sisäministeriön toukokuussa 2025 julkaisema raportti dokumentoi Muslimiveljeskuntaan (Ikhwan) liittyvien organisaatioiden toimintaa Ranskassa.
- Raportti kartoittaa Muslimiveljeskuntaan kytköksissä olevia moskeijoita, kouluja, järjestöjä ja poliittisia verkostoja.
- Viranomaiset pitävät Muslimiveljeskuntaa merkittävänä islamismin levittäjänä Euroopassa, vaikka se ei ole virallisesti kielletty organisaatio.
- Raportti on Ranskan valtion ensimmäinen systemaattinen julkinen kartoitus Muslimiveljeskuntaan liittyvistä rakenteista maassa.
- 44 % asettaisi uskonnolliset säännöt Ranskan lain edelle tietyissä tilanteissa (+16 %-yks. vuodesta 1995).
- 46 % kannattaa sharian soveltamista Ranskassa joko kokonaan tai osittain.
- 38 % hyväksyy kaikki tai osan "islamistisista" kannoista (noussut 19 %:sta vuonna 1998).
- 33 % tuntee sympatiaa ainakin yhtä islamistista suuntausta kohtaan: Muslimiveljeskunta 24 %, salafismi 9 %, wahhabismi 8 %, jihadismi 3 %.
- Nuoret: 32 % kokee Muslimiveljeskunnan itselleen läheiseksi.
- 18–24-vuotiaat naiset: 45 % käyttää hijabia (noussut 16 %:sta v. 2003).
Itävalta
- 65 % musliminuorista katsoo, että islamin säännöt koskevat kaikkia elämänalueita ja niitä on noudatettava tiukasti.
- 53 % katsoo, että naisten tulisi käyttää huivia julkisilla paikoilla.
- 41 % asettaa uskonnolliset säännöt Itävallan lakien edelle.
- 43 % syyttää länttä islamilaisen maailman ongelmista.
- Tutkimuksen keskeisin – mediassa pitkälti sivuutettu – löydös: algoritmivetoinen sosiaalisen median käyttö on yksittäisistä tekijöistä voimakkain antidemokraattisten asenteiden selittäjä, vahvempi kuin etnisyys, koulutus tai uskonto yksinään. Intensiivinen uskonnollinen verkkokäyttö korreloi poliittis-uskonnollisen autoritaarisuuden (r = 0,46), väkivallan hyväksymisen (r = 0,33) ja patriarkaalisten sukupuolikäsitysten (r = 0,28) kanssa.
- 49,4 % Wienin julkisten yläkoulujen (Mittelschule) oppilaista on muslimeja.
- 42 % kaikista julkisten koulujen oppilaista on muslimeja – noussut edellisvuoden 41,2 %:sta.
- Katolilaiset 16,66 % (laskenut 17,5 %:sta), ortodoksit 14,18 %, uskontokuntaan kuulumattomat 23,24 %.
- Yksityiskouluissa muslimeja 7,6 %; kaikki koulut yhteensä 38,3 %.
- 24,7 %:lla on negatiivisia tai suvaitsemattomia asenteita.
- 32,8 % osoittaa jonkinasteista syrjivää asennetta muita uskontoja kohtaan.
- 10 % kokee oman uskontonsa ylempiarvoiseksi – somalialaisilla osuus on dramaattisesti korkeampi: 56,1 % (vs. sudanilaiset 11,1 %, länsiafrikkalaiset 7,5 %).
- 52,3 %:lle Koraaninopetus on tärkeämpää kuin tavallinen kouluopetus (miehet 63,3 %, naiset 38,3 %).
- 52,8 % hyväksyy, että musliminainen saa itse valita puolisonsa (miehet selvästi varauksellisempia: 36,6 %).
- 18 % oli sitä mieltä, että islamilaisten oikeussääntöjen pitäisi korvata Itävallan lait.
- 61 % näki islamin pääasiassa yksityisasiana.
- 25 % halusi islamille näkyvämmän roolin yhteiskunnassa.
- 5 % halusi islamin dominoivan oikeusjärjestystä ja valtiota.
- ~50 % musliminuorista (ikä 14–25 v.) osoitti antisemitistisiä asenteita.
Saksa
- 45,1 % alle 40-vuotiaista muslimeista osoittaa avoimia tai latentteja islamistisia asenteita: 11,5 % selvästi islamistisia ja 33,6 % latentteja.
- 29,1 % osoitti avointa antisemitismiä.
- 25,1 % katsoo, että Koraanin sääntöjen tulisi mennä Saksan lain edelle.
- 23,8 % pitää islamilaista valtiota parhaana hallintomuotona.
- Taustaa: muslimiväestön mediaani-ikä on n. 32 vuotta (koko väestö ~44 v.); Saksassa arvioidaan olevan 2,5–3,5 miljoonaa 18–40-vuotiasta muslimia. MOTRA on liittovaltion ministeriöiden rahoittama ekstremismin seurantaverkosto; samat islamismi- ja antisemitismiluvut on raportoitu myös BKA-tutkimuksena.
BKA:n tutkimus: 45,1 % alle 40-vuotiaista muslimeista Saksassa osoittaa latenttia tai avointa sympatiaa islamismia kohtaan; 11,5 % kannattaa selvästi islamismia ja 33,6 %:lla on latentteja islamistisia asenteita. Antisemitismi nuorten muslimien parissa nousi 11,3 %:sta (2021) 29,1 %:iin (2025).
Sukulaisten väliset avioliitot maailmassa
Konsangviniteetti ei ole marginaalinen ilmiö kaikkialla. Consang.netin kartta kokoaa maittaisia ja alueellisia tutkimusarvioita sukulaisten välisistä liitoista, yleensä pikkuserkkuihin tai läheisempiin sukulaisiin asti. Kartta näyttää prosenttiosuuden lähteen maatasolle kokoamana: se on hyvä riskikartta, ei nykyinen virallinen väestörekisteri eikä arvio yksilöistä.
Kansainvälinen
- Taulukoiden mittari on Consanguinity(%): osuus liitoista, joissa puolisot ovat biologista sukua; käytännössä lähde kokoaa useimmiten pikkuserkkuihin tai läheisempiin sukulaisuuksiin asti ulottuvia arvioita.
- Aineisto ei ole yhtenäinen nykytilasto. Mukana on eri vuosikymmenien rekistereitä, sairaala-aineistoja, kotitalouskyselyitä ja yhteisökohtaisia tutkimuksia.
- Korkeimmat maatasolle kootut arvot painottuvat Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan; useimmissa Euroopan ja Amerikan maissa lähteen arvot ovat matalia tai nollassa.
- Karttageometria on generoitu paikallisesti Natural Earthin 1:110m maapolygoneista; selaimessa ei ladata ulkopuolista karttakirjastoa tai karttadataa.
Mielipiteet ja politiikka
Maahanmuutto jakaa mielipiteitä – ja muuttaa samalla politiikkaa itseään, sillä äänestyskäyttäytyminen eroaa jyrkästi väestöryhmittäin.
Mielipiteet maahanmuutosta
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat jakautuneet: enemmistö haluaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja katsoo, että julkinen keskustelu peittelee ongelmia — samanaikaisesti työvoimapohjaista maahanmuuttoa kannatetaan laajasti. Alla on koottuna keskeisimmät kyselytutkimukset.
Suomi
- Vaikka muslimien määrä Suomessa kasvaa, suomalaisten asenteet heitä kohtaan ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina – tutkija Hanna Salomäki: 'tottumista islamiin ei ole tapahtunut'.
- Vain noin 25 % suhtautui vähintään melko myönteisesti musliminaisten hijabiin; burkaan myönteisesti suhtautui harvempi kuin joka kymmenes (alle 10 %).
- Lähes 60 % katsoi, että kaikkien tulisi voida vapaasti kantaa uskonnollisia symboleja.
- Yli kolmannes (yli 33 %) suhtautui moskeijoihin täysin tai melko kielteisesti – osuus oli sama vuosina 2015 ja 2022.
- Alle 30-vuotiaista noin joka kolmas (33 %) suhtautui moskeijoihin myönteisesti.
- 51 % katsoo, että Suomi ottaa liikaa pakolaisia.
- 50 % kannattaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamista.
- 60 % kokee, että julkisessa keskustelussa ei uskalleta puhua maahanmuuton ongelmista.
- 81 % haluaa Suomen rekrytoivan aktiivisesti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia.
- 55 % tukisi ulkomaalaisten muuttamisen helpottamista Suomeen — korkein luku 25 vuoden mittaushistoriassa.
- 40 % arvioi maahanmuuton haittaavan Suomen taloutta.
- 47 % pitää itseään maahanmuuttomyönteisenä, 41 % maahanmuuttokriittisenä.
- 50 % haluaa vähemmän turvapaikanhakijoita omaan asuinkuntaan — vain 20 % enemmän.
- 75 % kannattaa EU:sta tulevaa työvoimapohjaista maahanmuuttoa.
- Suhtautuminen vaihtelee lähtömaittain: EU-maalaisiin suhtautuu myönteisesti 73 %, Lähi-idästä tulleisiin 60 %, afrikkalaistaustaisiin 50 %.
Poliittinen vaikutus
Maahanmuutolla on myös poliittinen ulottuvuus: vieraskieliset äänestäjät kannattavat selvästi useammin puolueita, jotka ajavat sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja nämä puolueet ovat valtaosin vasemmistolaisia. Taloustutkimuksen kysely (2025) osoittaa, että vieraskielisten ylivoimaisesti suosituin puolue on SDP lähes 50 %:n kannatuksella. On huomattava, että vaikka julkaisun takana on ajatuspaja Suomen Perusta omine näkökulmineen, itse kyselytutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus, joka on alan vakiintunut ja arvostettu toimija. Myös Helsingin Sanomien itse teettämä Taloustutkimuksen kysely (2026) päätyi samaan lopputulokseen: SDP oli vieraskielisten suosituin puolue.
Poliittinen osallistuminen jää ulkomaalaistaustaisilla selvästi matalammaksi. Kuntavaaleissa 2025 suomalaistaustaisten äänestysaktiivisuus oli 55,2 %, mutta ulkomaalaistaustaisten vain 22,2 % — ero 33,0 prosenttiyksikköä. Kieliryhmittäin ruotsinkieliset äänestivät aktiivisimmin (65,2 %) ja vieraskieliset selvästi vähiten (22,4 %).
Turvapaikkajärjestelmä
Turvapaikkajärjestelmä esitellään humanitaarisen vastuun huippusaavutuksena — tapana pelastaa ihmishenkiä ja antaa suoja vainotuille. Suurin osa hakijoista ei kuitenkaan täytä kansainvälisen suojelun kriteerejä, järjestelmä ei tavoita maailman köyhimpiä, ja aivovuoto jättää lähtömaat entistä heikommiksi.
Suojelun tarve ja hyväksymisasteet
EU:n turvapaikkajärjestelmä hylkää suurimman osan hakemuksista: vuonna 2025 ensimmäisen asteen tunnustusaste oli 39 %, ja valitusten jälkeisissä lopullisissa päätöksissä se laski 21 %:iin. Järjestelmän omien kriteerien mukaan lähes neljä viidestä hakijasta ei siis ole suojelun tarpeessa. Hyväksymisasteet vaihtelevat jyrkästi kansalaisuuksittain, ja hakijat liikkuvat EU:n sisällä edullisimpien etuuksien ja korkeimman hyväksymistodennäköisyyden perässä.
Merkittävä osa turvapaikanhakijoista liikkuu EU:n sisällä ensimmäisestä saapumismaasta eteenpäin hakemaan turvapaikkaa maasta, jossa etuudet ovat parhaat tai hyväksymistodennäköisyys korkein. Tämä niin sanottu asylum shopping rasittaa Dublin-järjestelmää, asettaa epäsuhtaisen taakan eteläisille rajavaltioille ja heikentää jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta.
Oikeustieteellinen analyysi EU:n Dublin-järjestelmän toimivuudesta. Sekundaariset liikkeet – hakijoiden siirtyminen ensimmäisestä saapumismaasta muihin jäsenmaihin – ovat Dublin-asetuksen suora seuraus siitä, ettei jäsenmaiden välillä ole aitoa solidaarisuutta vastuunjaossa. Maat, joissa on paremmat etuudet tai korkeammat hyväksymisasteet, vetävät hakijoita puoleensa. Ongelma on rakenteellinen eikä ratkea pelkällä lainvalvonnalla.
Politicon analyysi EU:n pyrkimyksistä estää ns. asylum shopping – ilmiö, jossa turvapaikanhakijat siirtyvät maasta toiseen hakemaan turvapaikkaa sieltä, missä etuudet ovat korkeimmat tai hyväksymistodennäköisyys suurin. Dublin-asetus velvoittaa hakemuksen käsittelyyn ensimmäisessä saapumismaassa, mutta käytännössä järjestelmä ei toimi: hakijat jatkavat matkaa ja jättävät hakemuksia useaan maahan. Tämä asettaa kohtuuttoman taakan erityisesti Välimeren rajavaltioille.
EU:n ensimmäisen asteen turvapaikkapäätöksistä noin 39 % on myönteisiä – valitusten jälkeisissä lopullisissa päätöksissä osuus laskee noin 21 %:iin. Yli puolet hakijoista todetaan siis järjestelmän omien kriteerien mukaan sellaisiksi, joilla ei ole suojelun tarvetta. Hyväksymisprosentit vaihtelevat suuresti kansalaisuuksittain: syyrialaisten ja afgaanien hyväksymisaste on korkea, kun taas monilla Afrikan ja Aasian maista tulevilla se on alle 10 %.
Eurostatin viralliset tilastot EU:n turvapaikkapäätöksistä. Hyväksymisasteet vaihtelevat rajusti kansalaisuuksittain: syyrialaisten (~90 %) ja afgaanien (~70 %) hyväksymisaste on korkea, mutta monien Länsi-Afrikan, Pohjois-Afrikan ja Etelä-Aasian maiden hakijoilla alle 10–20 %. Maiden väliset erot ovat myös merkittäviä – sama kansalaisuus voi saada hyvin erilaisen päätöksen eri EU-maissa.
EU-maat myönsivät suojelustatusta noin 361 000 hakijalle vuonna 2025 (lasku 18 % edellisvuodesta). Ensimmäisen asteen tunnustusaste oli 39,1 % – eli yli 60 % hakijoista hylättiin jo ensivaiheessa. Lopullisissa päätöksissä (valitusten jälkeen) tunnustusaste laski 20,9 %:iin. Hylätyistä suuri osa valittaa, mikä ruuhkauttaa järjestelmän vuosikausiksi.
Kattava akateeminen analyysi eurooppalaisista turvapaikkapäätöksistä 2003–2017. Keskimääräinen kokonaistunnustusaste oli ~30 % – mutta Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus myönnettiin vain ~15 %:lle. Kriisivuosia (2015–16) lukuun ottamatta yli puolet hakemuksista hylättiin jo ensimmäisessä asteessa. Tunnustusasteet vaihtelevat rajusti: konfliktimaista (Syyria, Eritrea) korkeat, monista Afrikan ja Aasian maista alle 10 % tai jopa alle 5 %. Hatton toteaa, että monet hakijat eivät täytä tiukkoja vainokriteerejä – löydökset viittaavat siihen, että merkittävä osa turvapaikkahakemuksista on taloudellisesti motivoituneita.
MPI:n interaktiivinen datavisu EU- ja EFTA-maiden turvapaikkatunnustusasteista 2008–2017. Havainnollistaa, kuinka suuresti hyväksymisasteet vaihtelevat sekä maittain että kansalaisuuksittain: sama hakija voi saada täysin eri päätöksen eri EU-maassa. Tämä kirjavuus viittaa siihen, että päätökset eivät perustu pelkästään hakijan objektiiviseen suojeluntarpeeseen, vaan myös vastaanottomaan poliittisiin ja hallinnollisiin käytäntöihin.
Aidoissa pakolaisvirroissa – esim. UNHCR:n leireillä rekisteröidyissä – on tyypillisesti tasainen sukupuoli- ja ikäjakauma: perheitä, naisia ja lapsia. Eurooppaan Välimeren yli saapuvissa on sen sijaan selkeä miesenemmistö. UNHCR:n tilastojen mukaan vuonna 2015 Välimeren yli saapuneista 58 % oli aikuisia miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Frontexin vuotuisen riskianalyysin mukaan vuonna 2014 aikuisten miesten osuus oli jopa 74 %. Epätasainen jakauma on yksi keskeinen indikaattori siitä, että suuri osa liikkeestä on taloudellisesti motivoitunutta eikä puhtaasti humanitaarista.
EU:n rajavartioviraston Frontexin vuotuinen riskianalyysi. Raportoi, että vuonna 2014 noin 74 % Välimeren yli saapuneista oli aikuisia miehiä, 11 % naisia ja 15 % lapsia. Vuonna 2015 kriisihuipussa koostumus muuttui: Syyrian sisällissotaa pakenevat toivat mukanaan enemmän perheitä, mutta aikuiset miehet pysyivät enemmistönä myös sen jälkeen. Frontex korostaa, että sekavirrat sisältävät sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevia että taloudellisia siirtolaisia.
UNHCR:n operatiivinen dataportaali Välimeren tulijoista. Kuukausittaiset tilanneraportit sisältävät sukupuoli- ja ikäjakauman: vuonna 2015 saapuneista 58 % oli aikuisia miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä osuudet olivat 47 % aikuisia miehiä, 20 % naisia ja 34 % lapsia – naisten ja lasten osuus kasvoi, kun Syyrian pakolaisvirta voimistui. Portaalista löytyy kansalaisuuksittainen ja kuukausittainen erittely.
Eurostatin virallinen tietokanta turvapaikanhakijoista iän ja sukupuolen mukaan. Joulukuussa 2025 18–34-vuotiaat miehet muodostivat 38 % kaikista ensikertalaisista hakijoista – ylivoimaisesti suurin yksittäinen ikä-sukupuoliryhmä. Historiallisesti kriisivuosina 2015–2016 miesten osuus oli selvästi korkeampi. Tietokanta mahdollistaa vertailun maittain ja vuosittain.
Vuonna 2016 Italiaan saapui meriteitse 181 436 henkilöä (Italian sisäministeriön tilastot). Varsinaisen Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen sai 4 808 henkilöä – vain 2,65 % kaikista tulijoista. Turvapaikkaa Italiaan haki 123 600 henkilöä, joista 60 % (54 254) hylättiin. Noin 57 800 ei hakenut turvapaikkaa Italiasta lainkaan vaan jatkoi muihin EU-maihin. Luku 2,65 % mittaa tiukalla tavalla: se vertaa Geneven konvention mukaista pakolaisstatusta kaikkiin saapujiin (ei vain hakijoihin). Laajemmilla mittareilla (mukaan lukien toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu) osuus on korkeampi – mutta enemmistö hakemuksista hylättiin silläkin laskutavalla.
Faktantarkistus Italian sisäministeriön (Viminale) tilastoista. Artikkeli käy läpi eri laskutavat: tiukka pakolaisstatus vs. kaikki suojelumuodot, hakijat vs. kaikki tulijat. Vuonna 2014 noin 38 % kaikista meritulijoista haki turvapaikkaa Italiasta; hakijoista noin 10 % sai pakolaisstatuksen ja noin 50 % jonkin suojelumuodon. Toisaalta noin 62 % hakemuksista hylättiin. Open Migration kritisoi tiukan 2,65 %-luvun käyttöä – se kuitenkin vahvistaa saman taustadatan.
Italian sisäministeriön virallinen tilasto-osio maahanmuutosta: päivittäinen cruscotto statistico sisältää tiedot meriteitse saapuneiden määristä, turvapaikkahakemuksista ja päätöksistä. Tämä on primäärilähde, johon viittaa mm. Il Sole 24 Ore (huhtikuu 2017) raportoidessaan, että vain 2,65 % vuoden 2016 saapujista sai varsinaisen pakolaisstatuksen.
Muuttoliike ja globaali köyhyys
Humanitaarinen maahanmuutto ei tavoita maailman köyhimpiä – eikä rakenteellisesti voikaan: Eurooppaan pääsy maksaa tuhansia euroja, eikä äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ole siihen varaa. EU vastaanottaa noin miljoona hakijaa vuodessa, kun äärimmäisessä köyhyydessä elää 700 miljoonaa ihmistä. Lähtijät ovat usein lähtömaidensa koulutetuimpia, joten muuttoliike vie inhimillistä pääomaa juuri niistä maista, jotka sitä eniten tarvitsevat.
EU:n vastaanottama turvapaikkahakemusmäärä (~1 miljoona/vuosi) on alle 0,15 % maailman 700 miljoonasta äärimmäisen köyhästä ihmisestä. Maailmanlaajuisesti pakkosiirrettyjä on 123 miljoonaa – eurooppalaiset turvapaikkakanavat tavoittavat vain murto-osan.
Vuoden 2024 lopussa maailmassa oli 123,2 miljoonaa väkisin siirtymään joutunutta (pakolaiset, turvapaikanhakijat, sisäiset pakolaiset). Valtaosa pysyy lähialueilla tai kotimaassaan. Eurooppaan päätyy vuosittain vain satojatuhansia – länsimainen turvapaikkajärjestelmä kattaa hädin tuskin 1 % globaalista pakkosiirtymisestä.
Maailmassa on noin 700 miljoonaa ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä (alle 2,15 $/vrk, vuoden 2017 PPP). EU vastaanottaa noin miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa – alle 0,15 % äärimmäisessä köyhyydessä elävistä. Maahanmuutto ei matemaattisesti pysty ratkaisemaan maailman köyhyyttä.
EU:n turvapaikkaviraston vuosiraportti: EU vastaanottaa noin miljoona turvapaikanhakijaa vuosittain – häviävän pienen osuuden maailman 123 miljoonasta pakkosiirretystä. Järjestelmä on suunniteltu marginaalin käsittelyyn, ei globaalin köyhyyden tai siirtymisen ratkaisemiseen.
Kattava katsaus globaaleihin köyhyyslukuihin alueittain. Köyhyys on erittäin keskittynyttä: suurin osa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa – alueilla, joilta turvapaikkasiirtolaisuus Eurooppaan on suhteellisesti vähäistä.
EU:ssa jätettiin noin 997 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2024 (ensikertalaiset ~912 000). Suhteutettuna maailman 700 miljoonaan äärimmäisessä köyhyydessä elävään tai 123 miljoonaan pakkosiirrettyyn, eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä tavoittaa vain murto-osan globaalista hädästä.
Afrikka menettää ~20 000 ammattilaista vuodessa maahanmuuton takia. 36/57 WHO:n kriittisen terveydenhuollon henkilöstövajeen maista on Afrikassa. Afrikka kantaa 24 % globaalista tautitaakasta mutta sillä on vain 3 % maailman terveydenhuoltohenkilöstöstä maailman terveydenhuoltohenkilöstöstä. Lääkärin koulutus maksaa 20 000–60 000 $ – investointi, jonka hyödyn sieppaa vastaanottava maa.
Analyysi Afrikan terveydenhuoltohenkilöstön menetyksistä: kolonialistinen rakenne jatkuu, kun koulutettu afrikkalaisväestö rekrytoidaan systemaattisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tämä pahentaa jo ennestään kriittisiä resurssipulia siellä, missä tarve on suurin.
BMJ:n artikkeli: Nigeria on menettänyt tuhansia lääkäreitä siirtolaisuuteen – UK on suurin kohde. Nigerialaisessa terveydenhuollossa on kriittinen henkilöstöpula samalla kun Eurooppa hyötyy sen kouluttamasta väestöstä. Miljardeja koulutusinvestointeja menetetään vuosittain.
Vertaisarvioitu Lancet-artikkeli aivoviennin mittakaavasta ja vaikutuksista. Nigerian lääkärisuhde on vain ~3,9/10 000 asukasta (WHO:n vähimmäissuositus 10/10 000). Miljardeja koulutusinvestointeja menetetään vuosittain, kun lääkärit ja hoitajat rekrytoidaan systemaattisesti Eurooppaan ja USA:han.
WHO:n raportti: Afrikka menettää vuosittain ~20 000 ammattilaista siirtolaisuuden takia. 57 kriittisen terveydenhuollon henkilöstövajeen maista 36 on Afrikassa. Afrikka kantaa 24 % globaalista tautitaakasta mutta sillä on vain 3 % maailman terveydenhuoltohenkilöstöstä maailman terveydenhuoltohenkilöstöstä. Lääkärin kouluttaminen maksaa 20 000–60 000 $ – tuon investoinnin hyöty siirtyy vastaanottavaan maahan.
Stanfordin tiivistelmä aivoviennin laajuudesta ja seurauksista: kehittyvät maat investoivat merkittävästi terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen, joka sitten rekrytoidaan rikkaisiin maihin. Vastaanottavat maat säästävät satoja miljoonia koulutuskustannuksissa samalla kun lähettävät maat kärsivät kriittisestä osaajapulasta.
Klassinen tutkimus aivoviennin laajuuden kvantifioinnista: monissa pienissä matalan tulotason maissa yli 30–50 % korkeakoulutetuista asuu OECD-maissa. Dramaattinen inhimillisen pääoman menetys – kehittyvät maat rahoittavat koulutuksen, josta hyötyvät lähinnä vastaanottavat rikkaat maat.
Ihmissalakuljetus ja veneillä saapuvat
Eurooppaan suuntautuva laiton maahanmuutto tapahtuu järjestäytyneiden rikollisverkostojen organisoimien salakuljetusreittien kautta. Meritse saapuvien määriä seuraa UNHCR virallisesti – Välimeri ja Englannin kanaali ovat keskeisiä reittejä. Salakuljetusverkostot käyttävät väkivaltaa sekä siirtolaisia että paikallista väestöä kohtaan.
Vastaanottokeskusten turvallisuus
Ongelmia on muodostunut myös turvapaikanhakijoille tarjotuissa majoituksissa, joissa rikollisuus ja väkivaltaisuus on hyvin yleistä. Maahanmuuttoviraston tiedot vuodelta 2018 osoittavat väkivaltaa sekä vastaanottokeskusten henkilöstöä kohtaan että asukkaiden kesken – ajantasaisia koontitilastoja ei julkaista avoimesti.
Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan vuoden 2018 alussa vastaanottokeskuksissa kirjattiin 10–15 ilmoitusta kuukaudessa väkivallasta tai uhkailusta henkilöstöä kohtaan, sekä 20–60 ilmoitusta kuukaudessa asukkaiden välisestä väkivallasta (mukaan lukien itsetuhoinen käyttäytyminen). Luvut kattoivat sekä suulliset uhkaukset että fyysiset hyökkäykset.
Vastaanoton kustannukset
Vastaanottojärjestelmän hinta seuraa hakijamääriä jyrkin heilahduksin: vuoden 2014 noin 54 miljoonasta eurosta vuoden 2016 kriisihuippuun 607 miljoonaan, alas 100 miljoonaan vuonna 2021 ja takaisin noin 350–360 miljoonaan vuosina 2022–2024 Ukrainan tilapäisen suojelun myötä. Luvut ovat valtion tilinpäätösten toteutuneita menoja.
- Kuvaaja kattaa ostetut vastaanottopalvelut (mom. 26.40.21) ja asiakkaille maksettavat tuet (mom. 26.40.63). Se EI sisällä Maahanmuuttoviraston ja valtion omien vastaanottokeskusten toimintamenoja (mom. 26.40.01, n. 76–104 milj. €/v 2022–2024), koska momentti sisältää myös viraston muun hallinnon, eikä kunnille maksettavia kotouttamiskorvauksia (käsitellään Kotouttaminen-osiossa).
- Kustannukset seuraavat hakijamääriä viiveellä: syksyn 2015 hakija-aallon lasku näkyy pääosin vasta vuoden 2016 tilinpäätöksessä (530 + 78 milj. €).
- Vuosien 2022–2024 taso (n. 340–360 milj. €/v) johtuu pääosin Ukrainasta paenneiden tilapäisestä suojelusta; asiakasmäärä oli suurimmillaan n. 44 000 (2023).
- Vuoden 2025 talousarvio (n. 239 milj. €) ja vuoden 2026 esitys (n. 99 milj. €) ennakoivat jyrkkää laskua vastaanottokapasiteettia ajettaessa alas — ne ovat budjetoituja määrärahoja, eivät toteutumia, eivätkä siksi ole kuvaajassa.
Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston kilpailuttamatta ostamien vastaanottopalvelujen menot olivat yli 550 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023. Hankintoja tehtiin suorahankintoina poikkeustilanteeseen vedoten Ukrainasta paenneiden vastaanoton kasvaessa.
VM:n virkamiesselvitys vuosien 2015–2016 turvapaikanhakija-aallon kustannuksista: vastaanoton menojen ohella arvioidaan kotouttamisen, sosiaaliturvan ja koulutuksen kustannuksia sekä pidemmän aikavälin julkistaloudellisia vaikutuksia. Virallinen kokonaiskatsaus kriisivuosien hintalapusta.