Tietopankki

Havukosken kaupunginosassa yli 55 % asukkaista on vieraskielisiä – esimerkki Helsingin seudun nopeasta väestörakenteen muutoksesta.

Ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 (11,7 % väestöstä) vuoden 2025 lopulla. Prof. Matti Virénin laskelmien mukaan nykyisellä kasvuvauhdilla heitä olisi vuonna 2060 peräti 11,8 milj. – enemmän kuin suomalaistaustaisia (arv. 4,5 milj.).

Espoon Kirstin koulussa 92 % noin 450 oppilaasta on vieraskielisiä, ja koulussa puhutaan 55 eri äidinkieltä (yleisin albania, sen jälkeen englanti). Koko Espoossa noin 32 % oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja kahdeksassa espoolaiskoulussa vieraskielisten osuus ylittää 50 %. Rehtorin mukaan monikulttuurisuus on koululle rikkaus, mutta hän kertoo myös, että kun vieraskielisten lasten osuus ylitti 40–50 %, suomenkieliset huoltajat alkoivat harkita lapsen siirtämistä toiseen kouluun.

Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai 14 168 ulkomaalaista — kaikki aikojen ennätys, +23 % edellisestä vuodesta. Suurin ryhmä oli irakilaiset (14 % kokonaismäärästä). Kansalaistaminen tiukentui samaan aikaan: vaadittava asumisaika pidennettiin 5:stä 8 vuoteen.

Helsingin Sanomat julkaisi laskelman, jonka mukaan nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläisten määrä voisi pudota nykyisestä noin 5 miljoonasta alle miljoonaan vuoteen 2113 mennessä nykysyntyvyydellä (1,25). Kyseessä oli Heikki Bergholmin ajatuskoe, ei tieteellinen tutkimus, ja se perustui vuoden 2022 syntyvyystietoon (~38 600 vauvaa kantaväestölle) ja muuttumattomana pidettyyn 81 vuoden elinajanodotteeseen.

Tilastokeskuksen väestöennuste 2021 (keskiskenaario): vieraskielisten osuus kasvaa nykyisestä noin 11–12 %:sta arviolta 18–20 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Koska vuosien 2022–2025 toteutunut nettomaahanmuutto on ylittänyt ennusteen perusskenaarioarvon merkittävästi, todellinen osuus voi olla korkeampi.

Itsenäinen tilastosivu Suomen väestönmuutoksista. Erillinen palvelu – ei osa tätä sivustoa.

Suomi · PISA 2022: 58 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista jäi alle matematiikan perustason (kantaväestö 22 %). Lukemisessa 61 % alle perustason. Kuilu näkyy myös toisessa sukupolvessa (43 % / 39 %).

Ensimmäisen polven maahanmuuttajat jäävät Suomessa noin 105 pistettä kantaväestöä jälkeen PIAAC-lukutaitomittarissa — suurin kuilu kaikista PIAAC-osallistujamaista. Kuilu kapenee noin 51 pisteeseen, kun maahanmuuttaja puhuu suomea tai ruotsia kotona ja on asunut Suomessa vähintään 5 vuotta. 83 % TE-palveluiden asiantuntijoista sanoo huonon lukutaidon johtaneen työnhakijan hylkäämiseen.

Vertaisarvioitu tutkimus (Kurvinen ym. 2024, 20 suurinta kaupunkia, 2000–2018): tulopohjainen segregaatioindeksi nousi 0,32:sta 0,39:ään, vaikka tuloerot (Gini) pysyivät lähes ennallaan. Sosioekonominen segregaatio kasvoi kaikissa 20 kaupungissa. Etninen segregaatio kasvoi eniten Helsingissä, vaikka kaikkien kaupunkien keskiarvo hieman laski; vieraskielisten osuus nousi Helsingissä 5 %:sta 14 %:iin, Espoossa 4→16 % ja Vantaalla 4→17 %.

Suomen Perustan julkaisema työkalu, joka esittää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon pohjautuvia alueellisia lukuja Helsingin (77 peruskoulun oppilaaksiottoaluetta), Espoon ja Vantaan osalta: ulkomaalaistaustaisten väestöosuus, ARA-vuokra-asuminen, toimeentulotuen ja asumistuen saanti, työllisyys, tulotaso, kunnallisverot ja koulutustaso — eriteltynä taustamaan mukaan (mm. isot pakolaismaat, Lähi-itä, Itä-Eurooppa, länsimaat) verrattuna kantaväestöön. Väestökehitys ulottuu vuoteen 1990 asti, muut tunnusluvut pääosin vuoteen 2022. Havainnollistaa segregaation ja integraatioerojen alueellista jakautumista kaupunginosatasolla.

Vantaa: 25 % asukkaista ulkomaalaistaustaisia — pääkaupunkiseudun korkein. Espoo: 22 %. Helsinki: noin 19–20 % (yli 134 000 henkilöä). Koko Suomessa ulkomaalaistaustaisia on noin 9–10 % väestöstä.

Kapteeni Lauri J. Mattilan mukaan 75 % somalinkielisistä ja 57 % arabiankielisistä asevelvollisista jätti tulematta kutsuntoihin Uudenmaan alueella, ja 70 % näistä ryhmistä sai vapautuksen terveydellisistä syistä. Puolustusvoimat kiistää erittelevänsä asevelvollisia äidinkielen perusteella. Varusmiesliitto pitää aliedustusta huolestuttavana maanpuolustuskyvyn ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Ilta-Sanomien artikkeli vieraskielisten miesten asevelvollisuuden välttämisestä Suomessa. Vieraskieliset miehet jättävät suomenkielisiä useammin kutsunnat käymättä tai hakevat vapautusta.

Sotilasaikakauslehden artikkeli tarkastelee vieraskielisten asevelvollisten tilannetta, kutsuntaosallistumista ja integraatiohaasteita puolustusvoimien näkökulmasta.

Viittaa samaan Suomen Perusta -raporttiin kuin sivun oma kaavio. Suomi on nyt selvin eurooppalainen varoitusesimerkki siitä, ettei maahanmuutto korvaa väestön ikääntymistä taloudellisesti. Artikkelin mukaan Suomeen saapuu nykyään noin 50 000 uutta muuttajaa vuodessa, ja OECD:n mukaan noin puolet vuoden 2024 saapujista tuli perheenyhdistämisen kautta. Vertailuna Minnesotasta: 81 % somalialaistaustaisista kotitalouksista käyttää liittovaltion sosiaalietuuksia, kantaväestön kotitalouksista 21 %.

Kallein vastaanottokeskus Helsingissä (Punavuori) maksoi 130 €/yö/henkilö vuonna 2024; halvin (Salo, Halikko) 25 €. Kansallinen keskiarvo laski 35 €:oon (66 € huippuvuonna 2015). Punavuoren ruokakustannus ~25 €/henkilö/vrk – nelihenkiselle perheelle ~36 000 € vuodessa. Koko yksikön vuosikustannus 5 milj. €: vuokra 1 milj., ruoka 1 milj., henkilöstö 1 milj., ulkoistetut sote-palvelut ~1 milj. Maahanmuuttovirasto suunnittelee yksikön siirtoa vuoteen 2028 mennessä kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Arabiankielisistä 54 % saa perustoimeentulotukea — Kelan viimesijainen etuus. Suomen- tai ruotsinkielisistä vain 3,7 %. Kaikki vieraskieliset ovat noin 9–10 % väestöstä mutta noin 30 % toimeentulotuen saajista.

Kela havaitsi viime vuonna yli 1 000 etuusväärinkäytösepäilyä, yhteisarvoltaan noin 7 miljoonaa euroa. Poliisille tehtiin 471 tutkintapyyntöä. Ruotsissa Försäkringskassan esti vääriä maksuja 877,5 miljoonan euron edestä vuonna 2024; Suomessa peritään takaisin noin 110 miljoonaa euroa virheellisiä maksuja. Ministeri Grahn-Laasonen: 'mikä on mahdollista Ruotsissa, on mahdollista Suomessa' — järjestäytynyt rikollisuus käyttää sosiaaliturvaa hyväksi systemaattisesti.

Ulkomaalaistaustaisen väestön (20–64 v.) työttömyysaste oli 16,7 % vuonna 2024, kun suomalaistaustaisilla se oli 6,6 %. Ero on 2,5-kertainen. Alimmillaan ulkomaalaistaustaisten työttömyys oli pandemia-ajan jälkeen 2022, jolloin luku laski hetkellisesti 11,5 %:iin.

Kelan virallisen tilaston mukaan vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista oli 29,4 % vuonna 2024 (2017: noin 19 %). Vieraskielisille maksettiin noin 37 % tuesta — yli 300 miljoonaa euroa, kun perustoimeentulotukea maksettiin kaikkiaan noin 825 miljoonaa euroa. Kela raportoi vieraskieliset yhtenä ryhmänä eikä julkaise kielikohtaisia osuuksia virallisesti; kielikohtainen erittely (ks. seuraava lähde) perustuu Kelan erillistoimitukseen.

Arabiankielisistä 54 % saa perustoimeentulotukea — Kelan viimesijainen etuus. Suomen- tai ruotsinkielisistä vain 3,7 %. Kaikki vieraskieliset ovat noin 9–10 % väestöstä mutta noin 30 % toimeentulotuen saajista. Kelan erillistoimitus (2024-tason luvut), jota Kela ei julkaise virallisessa tilastossaan kielikohtaisesti.

Epäviralliset siirrot jäävät piiloon.

Valtioneuvosto teki 8.2.2024 periaatepäätöksen (VM/2024/27) kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion osittaispäivityksestä ja toimintasuunnitelmasta. Rekisteröimättömät hawala-toimijat nostettiin toimintasuunnitelmaan ensimmäistä kertaa: niihin liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski arvioitiin merkittäväksi. Rahanpesun selvittelykeskus, valvojat, ilmoitusvelvolliset ja muut viranomaiset tekevät yhteistyötä rekisteröimättömien hawala-toimijoiden tunnistamiseksi ja saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tämä on Suomen oma viranomaisarvio, toisin kuin sivun muut hawala-lähteet, jotka koskevat Ruotsin viranomaisten riskiluokitusta.

Rikollisuustilanne 2024 -katsauksen mukaan maahanmuuttajien (Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset) tekemien muiden kuin liikennerikosten määrä on kasvanut noin 70 % vuodesta 2015, mikä selittyy pitkälti maahanmuuttajataustaisen väestön kasvulla – suhteellinen, väestöön suhteutettu kasvu on ollut paljon maltillisempaa. Varkausrikokset ovat lisääntyneet 40 % ja pahoinpitelyrikokset 50 % (raakalukuja, ei vakioituja). Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaiset olivat 19 % muista kuin liikennerikoksista epäillyistä ja 17 % liikennerikoksista epäillyistä. Rikoslajeittain ulkomaalaistaustaisten osuus oli korkein salakuljetusrikoksissa (32 %), raiskausrikoksissa (32 %) ja verorikoksissa (30 %).

Vuosina 2015–2024 poliisin tietoon tuli yhteensä yli 77 000 ulkomaalaistaustaista rikoksen uhria; vuotuinen määrä kasvoi 5 400:sta (2015) 11 439:ään (2024). Koko kymmenvuotiskauden keskiarvon perusteella ulkomaalaistaustaiset muodostivat noin 14 % kaikista poliisin rekisteröimistä rikosuhreista. Osuus oli suurin väkivalta- ja uhkailurikoksissa: pahoinpitelyissä ja laittomissa uhkauksissa keskimäärin 15 %, vainoamisessa 15 %, ryöstö- ja raiskausrikoksissa 12 %.

Keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen ja rikollisten osuus nousi vuoden 2024 53 prosentista 79 prosenttiin vuonna 2025, kertoi KRP:n tiedusteluosaston päällikkö Jaakko Christensen Rikospaikan haastattelussa. Luvut koskevat KRP:n tutkimia vakavimpia, usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä juttuja – eivät kaikkia huumerikoksia. Kansallisuusryhmistä ruotsalaiset ovat nousseet KRP:n huumejutuissa kärkeen ja ovat kaikissa törkeissä huumerikoksissa toiseksi suurin ryhmä virolaisten jälkeen. KRP:n painopisteitä ovat järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus; myös nuorten väkivaltarikollisuus on ollut nousussa vuodesta 2015.

Vuonna 2018 tunnistettiin 297 600 rikoksesta epäiltyä, joista 34 200 ulkomaalaisia. Ikä- ja sukupuolivakioitu epäilyindeksi: ulkomaalaiset 1,2 kertaa useammin epäiltyinä kuin suomalaiset. Irakilaisia miehiä epäiltiin seksuaalirikoksista 12,8 kertaa useammin kuin suomalaisia miehiä (2017–2018). Somalialaisia miehiä epäiltiin huumausainerikoksista 3,4 kertaa useammin ja ruotsalaisia naisia omaisuusrikoksista 3,1 kertaa useammin. Irakilaisia epäiltiin kokonaisuudessaan 2,0 kertaa ja ruotsalaisia 2,3 kertaa useammin. Luvut ovat epäilyjä, eivät tuomioita.

Tilastokeskuksen analyysi rikosepäilyistä kansalaisuuden mukaan ikä- ja sukupuolivakioituna (2017–2018): ulkomaalaiset epäiltiin rikoslain rikoksista 1,2-kertaisesti suomalaisiin nähden. Irakilaiset miehet: seksuaalirikoksissa 12,8-kertainen yliedustus. Somalialaiset miehet: huumausainerikoksissa 3,4-kertainen yliedustus. Irakilaistaustaiset: kokonaisrikollisuudessa 2,0-kertainen.

Vertaisarvioitu tutkimus: maahanmuuttajanuorilla korkeampi rikollisuusaste 14:ssä 17:stä mitatusta rikostyypistä. Ero pienin myymälävarkaudessa, ilkivallassa ja kiusaamisessa. Ei merkittävää eroa päihteiden käytössä.

KRP:n strategisen analyysin raportti nuorten väkivaltarikollisuudesta osoittaa alaikäisten tekemien törkeiden ryöstöjen ja henkirikosten lisääntymisen vuoden 2015 jälkeen. Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisilla nuorilla oli 2,8-kertainen yliedustus väkivaltarikoksissa suomalaistaustaisiin nähden (7,0 vs 2,5 epäilyä 1 000 asukasta kohden). 15–17-vuotiaiden rikostaso oli ulkomailla syntyneillä 28,3, Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 21,1 ja suomalaistaustaisilla 7,9 per 1 000 asukasta. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista väkivaltarikoksista epäillyistä alaikäisistä nousi 18 prosentista (2015) 23 prosenttiin (2020).

Yle käsittelee etnisen taustan tiedottamisen perusteita. Poliisin mukaan pääkaupunkiseudun väkivaltailmiössä osa ulkomaalaistaustaisista nuorista varustautuu aseilla ja käyttää niitä herkästi. Tilastokeskuksen mukaan alle 21-vuotiaiden törkeistä ryöstöistä epäillyistä noin joka viides (20 %) on ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä ja ryhmä on selvästi yliedustettuna poliisin tilastoissa. 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa ja ryöstöistä sekä kiristyksistä lähes kolmasosassa epäilty oli ulkomaalaistaustainen.

Artikkeli on vuodelta 2008, mutta ilmiö on säilynyt ennallaan jo pitkään – ks. myös alla oleva tuoreempi keskusrikospoliisin selvitys.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 364/1 080 (33,7 %) oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, kun osuus vuonna 2024 oli 281/893 (31,5 %). Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli samaan aikaan 11,7 % – yliedustus epäiltyinä on siis noin kolminkertainen väestöosuuteen nähden, ja osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan.

Taksinkuljettajien tekemäksi epäillyt seksuaalirikokset Helsingissä moninkertaistuivat taksiuudistuksen jälkeen (vuonna 2017 ilmoituksia oli kaksi, kun taas 2023–2024 lähes 50). Helsingin poliisin mukaan epäillyt kuljettajat ovat olleet 100 % ulkomaalaistaustaisia.

IS:n selvitys Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksien 2018 seksuaalirikostuomioista: 82 tuomitusta 43 (52,4 %) oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingissä tuomittiin 40 ulkomaalaistaustaista ja 31 kantasuomalaista; Oulussa 3 ulkomaalaistaustaista ja 8 kantasuomalaista.

Rikollisuustilanne 2024 -katsauksen taulukko 2 erittelee 18–29-vuotiaiden miesten rikostason taustamaan mukaan (2015–2024 keskiarvo, epäillyt väestön 10 000 henkeä kohti). Matalimmat omaisuus- ja väkivaltarikostasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat pohjoisafrikkalaistaustaisilla. Seksuaalirikoksissa matalimmat tasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Länsi-Aasiaa edustavilla. Liikennerikoksissa erot ovat yleisesti pieniä, paitsi länsiaasialaistaustaisilla miehillä, joilla taso nousee selvästi muita korkeammaksi. Katsaus muistuttaa, että taustamaaryhmät ovat sisäisesti heterogeenisia ja pienten ryhmien luvut voivat vaihdella yksittäisten tapausten vuoksi.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuina ryöstörikoksista epäiltyinä. Osuus kasvoi selvästi vuonna 2019. Tilastoissa korostuvat erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka ja Länsi-Aasia.

Poliisi ilmaisi huolensa ulkomaalaistaustaisten lähisuhdeväkivaltaepäiltyjen kasvavasta osuudesta. Espoossa noin 45–50 % lähisuhdeväkivallan epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia — kun ulkomaalaistaustaiset ovat noin 22 % Espoon väestöstä.

Vuonna 2024 kirjattiin noin 13 000 lähisuhdeväkivaltarikosta; epäillyistä 76 % miehiä. Tapauksissa, joissa uhri oli ulkomaalaistaustainen, epäilty oli myös ulkomaalaistaustainen 72,1 %:ssa tapauksista (vertailuna: suomalaistaustaisella uhrilla suomalaistaustainen epäilty 88,8 %:ssa). Ulkomaalaistaustaisten uhrien osuus 19 % (2023) ja 18 % (2024) — selvästi heidän väestöosuuttaan (10 %) korkeampi.

Kun Suomessa asuva maahanmuuttaja syyllistyy väkivaltarikokseen, parisuhdeväkivalta on tilastojen valossa tavallisin rikostyyppi. Espoon Sellon ampumatragedian jälkeen julkaistu artikkeli taustoittaa maahanmuuttajien tekemää perhe- ja parisuhdeväkivaltaa.

THL arvioi, että noin 10 000 Suomessa asuvaa naista ja tyttöä on kokenut sukuelinten silpomisen. 650–3 080 Suomessa asuvaa tyttöä on arviolta vaarassa. MAAMU-tutkimus: 69 % somalitaustaisista naisista ja 32 % kurditaustaisista naisista raportoi kokeneensa silpomisen.

EU:n tasa-arvoinstituutin raportti FGM:n tilanteesta ja trendeistä Suomessa — sisältää riskiryhmien arviot, lainsäädännön ja ehkäisytoimet.

Noin 10 % 16–74-vuotiaista suomalaisista on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Alle 35-vuotiaista yli joka kymmenes tuntee vähintään uhrin tai tekijän tai on itse kokenut sitä. Noin 1 % on ollut avioliitossa vastoin tahtoaan.

Rikosseuraamuslaitoksen tilastot 2025: ulkomaalaisia vankeja 839/vrk (23,6 % vankilaväestöstä), 78 kansalaisuutta. Kasvua 22 % edellisvuodesta. Suurimmat ryhmät: Viro (112), Irak (65), Ruotsi (64), Albania (44), Liettua (43), Romania (42), Somalia (29). Huumausainerikokset 49,1 % ja seksuaalirikokset 20,6 % päärikoksena.

Vantaan vankilassa 60 eri kansalaisuutta vuosittain; noin 50 % tutkintavangeista ulkomaalaisia. Kansallinen trendi: noin 20 ulkomaalaista vankia vuonna 1990 → 839 vuonna 2025. 75 %:n kasvu kymmenessä vuodessa.

Ulkomaalaistaustaisia on noin 10 % Suomen väestöstä, mutta 23,6 % vankilaväestöstä. Yliedustus on 2,5–3-kertainen. Ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi +22 % vuodessa ja +75 % kymmenessä vuodessa.

BKA:n tutkimus: 45,1 % alle 40-vuotiaista muslimeista Saksassa osoittaa latenttia tai avointa sympatiaa islamismia kohtaan; 11,5 % kannattaa selvästi islamismia ja 33,6 %:lla on latentteja islamistisia asenteita. Antisemitismi nuorten muslimien parissa nousi 11,3 %:sta (2021) 29,1 %:iin (2025).

Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan vuoden 2018 alussa vastaanottokeskuksissa kirjattiin 10–15 ilmoitusta kuukaudessa väkivallasta tai uhkailusta henkilöstöä kohtaan, sekä 20–60 ilmoitusta kuukaudessa asukkaiden välisestä väkivallasta (mukaan lukien itsetuhoinen käyttäytyminen). Luvut kattoivat sekä suulliset uhkaukset että fyysiset hyökkäykset.

Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston kilpailuttamatta ostamien vastaanottopalvelujen menot olivat yli 550 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023. Hankintoja tehtiin suorahankintoina poikkeustilanteeseen vedoten Ukrainasta paenneiden vastaanoton kasvaessa.

VM:n virkamiesselvitys vuosien 2015–2016 turvapaikanhakija-aallon kustannuksista: vastaanoton menojen ohella arvioidaan kotouttamisen, sosiaaliturvan ja koulutuksen kustannuksia sekä pidemmän aikavälin julkistaloudellisia vaikutuksia. Virallinen kokonaiskatsaus kriisivuosien hintalapusta.